Nyt viikolla keskiviikkona aukesi sitten TRE HC 82-85 -näyttely Tampereen Metso-kirjaston musiikkiosastolla. Heti lähdöstä alkaen on näyttelyyn tutustunut mukavasti ihmisiä ja tämä alku huipentui nyt perjantaina kun Metsossa vietettiin eräänlaisia näyttelyn avajaisia Pelle Miljoonan ja Steve Ignorantin haastatteluiden merkeissä. Hienoa toimintaa Metsolta, järjestää tuollaiset mielenkiintoiset vieraat yleisön eteen!
Omasta puolestamme tämä näyttely tuntuu melko onnistuneelta, vaikka paljon ajateltuja ja haluttuja asioita jäi pois. Tavoitteena oli mm. ulottaa näyttelyä myös tähän päivään, aikalaisten kuvien ja videoiden kera, mutta tästä osuudesta saimme aikaiseksi yhden ainoan hikisen videomuistelupätkän, jolla nyt ei pitkälle pötkitä. Yksi selkeä puute näyttelyn aineistosta tuotiin esille niin näyttelyn vieraskirjan kuin suorien yhteydenottojenkin kautta: naisten loistaminen poissaolollaan.
Tähän on yksinkertainen syy: Punkmuseon arkistoista ei yksinkertaisesti löydy näyttelyn kattamalta ajanjaksolta kuvamateriaalia, joissa olisi tamperelaisia naispunkkareita tai edes naispunkkareita Tampereella. Muutamia kuvia löytyy, missä on ”tavallisia” naisia, yleensä tyttöystäviä. Huomattava tässä on, että tavallisella tarkoitetaan kaikkia niitä muita, jotka eivät ole koristautuneet niiteillä tms., eikä tämä kerro mitään musiikillisista tai muista mieltymyksistä tahi näkemyksistä ja ajatuksista.
Arkistoa selatessamme tähän aikaan ja ”hardcore-kriteereihin” sopivaa aineistoa (kuvia) kyllä löytyi, Helsingistä Vaasaan ja Hämeenlinnasta Ouluun sekä Rovaniemelle, ja moneen muuhun paikkaan, mutta Tampereen kohdalla on selkeä valkoinen alue hooseenaispunkkarikartalla. Omaa (Kipin) muistia ja muistoja kaivellessa mieleen nousi ainoastaan kaksi nimeä, Jasu ja Teresa, ei muita. Köyhät ovat muistotkin ja tuskin edustavat todelliisuutta.
Mielellämme tätä valkoista aluetta ryhtyisimme värittämään erilaisin kuvin ja tarinoin. Mikäli voit ja/tai haluat auttaa, laita viestiä osoitteeseen punk@punkmuseo.fi.
Ignorantin haastattelua oli mielenkiintoista seurata, vaikka hänen elämästään kertovien kirjojen The Rest is Propaganda ja The Story Continues lukeneille suureksi osaksi jo tuttua tarinaa. Keikat sekä Tampereella Klubilla ja Helsingissä On the Rocksissa toimivat, nostivat mieleen muistoja sekä (nuoruuden) uhmaa ja saivat yhtymään Fight War, Not Wars -hokemaan. Ai niin, Pelle Miljoona & Pispala Punks toimi myös, todella isosti!
Eilen lauantaina iltapäivällä harjoittelimme leffojen kanssa ja järjestimme ensimmäisen ilmaisen leffanäytöksen Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa. Näytillä oli Crass – there is no authority but yourself -dokumentti, jota oli ilmestynyt katselemaan viitisentoista asiasta kiinnostunutta henkilöä. Hienoa! Todennäköisesti seuraava harjoitus on elokuussa Taiteiden yön aikaan ja seuraavaksi sitten vuonna 2024 oikea punk-filmifestivaali. Ehkä, tai näin tuumaamme. Katsotaan mitä saamme aikaiseksi.
Tämän lässyttelyn otsikon viittaus mustiin pukeutuvista hipeistä viittaa The Hippies Now Wear Black -artikkeliin, joka käsittelee Crassiä ja anarkopunk-liikettä. Samaa asiaa sivutaan myöskin edellä mainitussa ja eilen näytetyssä Crass-dokkarissa. Joten:
Punk & Peace & Love!