1980-luvun alkupuoli näki uuden version 1970-luvulla syntyneestä punkista: hardcore. Uuden, musiikillisesti entistä voimakkaamman ja kantaaottavamman punkin vaiheen lisäksi punkkiin aina kuulunut tee se itse -kulttuuri voimistui. Entistä useampia lehtiä (punkzine) julkaistiin, kokoelmakasetteja leviteltiin, pieniä levy-yhtiöitä syntyi ja näiden lisäksi vinyylilevyjä kustannettiin itse. T-paitoja painettiin sekä keikkoja järjestettiin.
Tee se itse -kulttuuri on aina ollut punkin ydintä. Kysymys ei ole koskaan kuulunut, että ”voinko tehdä?” vaan ”haluanko tehdä?”
Kommunikointi tapahtui pääosin kirjeiden ja postikorttien välityksellä. Valokuvat olivat harvinaisia, koska kamerat ja filmit maksoivat. Punkmuseon näyttely kertoo, miltä 1980-luvun alkupuolen hardcorepunk ja tämän ajan tee se itse -kulttuuri näyttivät. Pääosissa eivät kuitenkaan ole bändit vaan kyseisen ajan nuoret aikuiset, tuohon aikaan useiden mielestä omituisilta näyttävät nuoret jotka elivät, nauroivat, itkivät, osallistuivat ja tekivät.
Keikat-seinä
Minä-seinä
Tee se itse -seinä
Henkilökohtaista-seinä
