Debbie soitti bileissä torstaina (kuva: Hartza).

Riina:

Muistelmia

M!kan oma www sai jo toistamiseen ramojengin koolle Tampereen Vastavirta-klubille synttäreitään viettämään. Tällä kertaa mittariin oli kertynyt jo komeat 7 vuotta, ja sitähän piti juhlia tietty oikein pitkän kaavan mukaan.

Itse paikkakuntalainen kun olen, pääsin mukaan jo torstain aloittajaisiin. Ja ilokseni huomasin, että kauempaakin saapuneita oli paikalla jo yllättävän lukuisasti. Jouduin vielä himmailemaan perjantaisen työpäivän takia, ja hiukan se harmitti seuratessani muiden riehakasta ilonpitoa, mutta kerran näinkin. Mulle torstain kohokohdaksi nousi Normaaliryhmän loistava  Eppu-coverointi. Tätä tahtoo kuulla uudestaan! Enpä ollut muistaakaan, että Eput on aikoinaan noin hyviä punk-ralleja väsänneet. Hienoa että jollain on vielä taito niitä esittääkin! Vääriksien vikan biisin aikana tilasin pirssin pihaan, ja lähdin neljän tunnin nokosille.

Normaaliryhmä (kuva: M!ka).

Perjantaina vaivas töissä aivan törkeä väsymys. Silti en vaan kotiin päästyäni saanut unen päästä kiinni, vaikka olis ollut aikaa pienet torkut ottaa ennen illan koitosta. No, eikun samoilla silmillä vaan matkaan. Kummasti se kone siitä taas käynnistyi, ja eturivissä jaksoin illan keikat pogoilla. Pesismailan jaon melkein missasin, kun olin pihalla jäähtymässä Iskuryhmän käsittelystä. Tuomarikaksikko oli tehnyt varsin asiantuntevan ratkaisun päättäessään palkita tuon mainion mukavalla & tarmokkaalla henkilökunnalla varustetun pispalalaisbaarin: Vastavirta on todella mailansa ansainnut!

Poikien keikan tunnelmia (kuvat: M!ka ja Jeke).

Ilta huipentui Pojat-yhtyeen, mulle sen rakkaimman ramopunk-bändin, levynjulkaisukeikkaan. Tuon kauan ja hartaasti odotetun levyn olin hankkinut tietty heti ilmestymispäivänä, joten muutamaan kertaan olin sen ehtinyt läpi kuunnella. Loistokamaa! Keikalla kuultiin sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa matskua, ja meno oli aivan huikea, niin lavalla kuin yleisössäkin. Edes valomerkki ei meinannut saada porukkaa rauhoittumaan. Nastaa iltaa ei malttanut vielä lopettaa, jatkoille piti päästä. Siispä Sputnikissa pilkkuun saakka notkuttiin.

En jaksa lakata ihmettelemästä omaa loistavaa turnauskestävyyttäni. Lauantaina ei ollut mitään ongelmia suoriutua kahdeksi Plevnaan Sopalle, vaikka nukuttua oli tullut vaivaiset 6 tuntia. Piristyin entisestäni, kun heti paikalle päästyämme Pitkä Mies tuli halimaan. Mukava vastaanotto! Pari tuntia kului ihan siivillä hyvässä seurassa murkinasta ja Joeyn Luumäen musisoinnista nauttien. Kiitokset vielä IR-Teemulle organisoinnista! ”Vätköille” mentiin pienemmällä ryhmällä Jeken seurueen hotellihuoneeseen, ja sieltä sitten Rotwallin kautta taas pääkallopaikalle hyvissä ajoin. 

Ihan ei enää samalla innolla jaksanut heilua kuin perjantaina, mutta olosuhteisiin nähden aika reippaasti kuitenkin. Jack Addict- ja Tarjas-keikat tuli tarkkailtua takavasemmalta, mutta sitten löytyi taas jostain uutta virtaa ja loppuillaksi etsiydyin eturivin tuntumaan. Joeyn ja Tappajatomaattien uutukaiseen en ollut etukäteen ehtinyt tutustua, kun sen vasta torstaina käsiini sain. Keikalla havaitsin, että uudet biisit toimi ihan kybällä, ja tulihan sieltä sitä tuttuakin tavaraa. Kovan meiningin sai väsyneet juhlijat aikaan vielä bileiden päätösbändinkin ajaksi!

Aikataulu oli jokaisena juhlapäivänä tosi tiukka, ja siitä johtuen valitettavan monen tutun kanssa jäi juttu moikkausasteelle. Lääke ongelmaan olis saattanut olla paria bändiä niukempi ohjelma. Toisaalta tuntuu, että mun jutustelunnälkäni näiden ihanien, hauskojen, samanhenkisten ihmisten kanssa ei tyydyttyis viikon festareillakaan. Sellaiset lienee tiedossa sitten kolmen vuoden päästä, kun juhlitaan pyöreitä…

Kiitos M!ka upeista juhlista, ja vielä kerran onnea ja pitkää ikää mahtavalle sivustolle!

Riina

Joey Luumäki ja Tappajatomaatit (kuvat: Laitio-Ramone).