

Studiovelho Aksu taikalujensa äärellä
(kuva: Juuso).
6.- 19.7.2015
Aksu miksasi lähes nukkumatta päiviä
putkeen
Sen jälkeen
kun vikat äänitykset oli tehty, meni muutama päivä ja
Aksu
alkoi miksailemaan levyä studiossaan.
Bändi sai levyn aloitusraidan ekan version kuultavaksi seuraavana
päivänä. Kuten oli oletettavaakin, Aksu oli taas tehnyt helvetin hienoa
jälkeä.
Soittimien ja laulun voimakkuuksia säädettiin
ekan version jälkeen ihan minimaalisesti, mutta periaatteessa kaikki
palikat oli jo ekassa versiossa kasassa ja homma kuulosti erittäin
valmiilta.
Seuraavaksi valmistui Kaupungin kesä,
joka lähetettiin saman tien masteroitavaksi ja pistettiin jakoon webbiin
suunnilleen saman tien. Biisistä saa aika hyvän käsityksen millaista
Häiriköt-soundia Aksu on tällä kertaa
taikonut. Omasta mielestä uuden albumin soundi tulee olemaan vielä
tykimpi kuin Ratkaisulla. Ihme olisikin jos
näin ei olisi: Aksu on meidän levyjen välissä vääntänyt eräänkin levyn
ja tietää entistäkin paremmin, miten hyvät soundit tehdään.
Kaiken kaikkiaan miksaukseen taisi mennä
kahdeksan päivää. Aksu pisteli mulle valmiiksi biisejä meiliin ja
yhdessä tsekattiin hienosäädöt esim. taustalaulujen ja vastaavien
juttujen volumeille. Nää on näkemysjuttuja, joihin amatöörillä (minä),
oli mielipide, mutta loppujen lopuksi annoin ammattilaisen (Aksu)
päättää miten kyseiset säädöt tehtiin.
Kun kuuntelin valmiita miksauksia, tuli fiilis
että levy on meidän mittapuun mukaan aika vaihtelevan kuuloinen. Levyltä
löytyy esim. akustista kitaraa, stadionrokkia ja synkempää menoa.
Aksun miksauspäivät ei todellakaan olleet mitään
kahdeksasta neljään -meininkiä, vaan äijä painoi hommia lähes nukkumatta
monta päivää putkeen. Vikana päivänä, kun menin tekemään Aksun kanssa
viimeiset viimeistelyt
biiseihin, Aksu oli painanut hommia jo vuorokauden putkeen ja sen perään
me vielä työskenneltiin monta tuntia. Ja tais
aiemmin unohtua mainita, että kun me ääniteltiin lauluja,
studiopäivän jälkeen Aksu jatkoi päivää miksaamalla toista levyä. Kesän
tiukkojen sessioiden lopputuloksena oli, että Aksu ei jaksanut
kirjoittaa edes laskua Airistolle muutamaan viikkoon.
Pakko sanoa että Aksua ei pysty liikaa kehumaan.
Vaikka äijää välillä varmasti väsytti ja vitutti, eikä varmasti ollut
aina kivaa työskennellä huonosti soittavien amatöörien kanssa. Tällä en
tarkoita Maukkaa
vaan meitä muita. Silti Aksu aina pisti meidät vetämään samaa kohtaa
uudestaan ja uudestaan, kunnes saatiin nauhalle tarpeeksi
laadukasta jälkeä. Miehen ammattitaito nostaa aina meidän bändin
ns. nextille levelille.
Erkko

Aksu (oik.) säätämässä Juuson kanssa studiosessioiden
alkupuolella. Toisen teorian mukaan Juuso on kumartelemassa
studiovelholle, lienee syytäkin... (kuva: Erkko).
|