
Maukka (kuva: Santtu Särkäs).
Haastattelussa rumpali
Maukka Maunula
(Häiriköt, Pää Kii, The Heartburns jne.)
Suomen keikkapaikat on sinulle tuttuakin tutumpia, kun olet
niitä kiertänyt ja kierrät edelleen ties miten monen bändin kanssa.
Missä kaikissa bändeissä tällä hetkellä oletkaan mukana? Häiriköt,
Pää Kii, The Heartburns, Pistones, Särkyneet… Vieläkö löytyy muita?
- Siinäpä aktiiviset tällä hetkellä, Kytänsoittajien
kanssa tehtiin muutama seiska, mutta yhtään keikkaa ei oo soitettu,
heh. Mysteeribändi.
Tällä vuosikymmellä olet soitellut lisäksi vielä ainakin
Nazi Death Campissa, Vaasankatu SS:ssä ja Problemsissa. Vai löytyykö
tähän listaan täydennystä?
- Nazi Death Camp, Vaasankatu SS ja
Problems on mun osalta historiaa, tosin
eihän sitä ikinä tiedä mitä tapahtuu.
Tumppi kyseli tossa just, että
olisko aikaa ens vuoden alussa, mutta jäi sitten vähän epäselväksi
mitä herralla oli mielessä. Mä oon lähdössä kai just silloin vähän
pitemmäksi aikaa Köpikseen.
Voisi järjestää sellaiset Maukka-festarit, missä soittaisit
kaikissa bändeissä ja orkesterit tuosta edellä mainituista…
- Hah, Erkkohan tosta sanoi ekana! Se se oliskin, mutta tulis hyvä
keikkaliksa ainakin! Toi pitäis vielä järjestää kesällä
mahdollisimman pahan helleaallon aikana paikassa, jossa ei oo
ilmastointia, heh. Lepiksessä on joskus meinannut taju lähteä
kesähelteillä. Ennätys on toissa kesän LPRHC-festeiltä, missä tuli
taottua kolme keikkaa... Yllättävän iisisti meni vaikka oli vitun
kuuma päivä.
Olet varsinainen maailmanmatkaaja ainakin siviilissä, mutta
miten paljon olet keikkailut ulkomailla ennen tätä äskettäin
päättynyttä Pää Kiin Amerikan reissua? Häiriköt kävi ainakin joskus
soittelemassa Saksassa…
- Euroopassa on tullut heitettyä viisi rundia, mutta sitä voisi
harrastaa enemmänkin. Se on kyllä siisteintä touhua ikinä. Nastaa ja
vieraanvaraista porukkaa. Rakastan muutenkin Eurooppaa yli kaiken,
joten soittamisen ja matkustamisen yhdistelmä on ihan parasta. Toki
muillekin mantereille olis hauskaa päästä.
Minkä bändien kanssa olitkaan Euroopassa keikkailut?
- I Walk The Line, Häiriköt, Nazi Death Camp, The
Heartburns.
Jonkun kanssa kahdesti? kun puhuit viidestä rundista?
- Joo. NDC:n kanssa kaksi rundia Euroopassa.
Keikkailitte Pää Kiin kanssa Kanadassa ja
USA:ssa syys-lokakuussa. kuka tuon kiertueen organisoi?
- Yks paikallisen Katakombes-klubin Janick otti
yhteyttä ja halusi meidät sen klubin festareille soittamaan! Sit
kelattiin että olis nastaa soittaa vähän enemmänkin siellä päin,
joten se buukkasi US East Coast-tourin. Oltiin tosiaan kolme viikkoa
pyörimässä.
…ja miten organisointi toimi paikan päällä?
- Organisointi oli paikoitellen hyvin sekavaa, mutta kaikki hoitui
kumminkin tosi jees, heh! Hyvää porukkaa ja kaikesta selvittiin.
Skitsoiltiin etukäteen ihan hulluna rajanylityksiä, mutta nekin meni
tosi helposti. Backlinen kanssa oli vähän säätöä, kun ei voitu ottaa
mitään omia kamoja mukaan. Mutta paikalliset bändit oli supernastoja
ja lainasivat kamojaan. Oli meillä siis jotain kamoja lainassa
Kanadan puolelta.
Missä kaupungeissa keikkailitte?
- Pyörittiin kyllä vaikka missä! Rundi lähti Montrealin festareilta
ja hengailtiin Montrealissa jotain neljä päivää muutenkin. Sit
lähdettiin Jenkkien puolelle ja mitäs kaikkea siellä olikaan....?
Albany, Pittsburgh, Lexington, Asheville, Augusta, Floridan
Gainesville, Greensboro, Richmond, Washington D.C., Philadelphia,
Hartford ja New York.
New Yorkin keikka tosin peruttiin, kun jollain tyypeillä meni herne
nenään Montrealin keikan välispiikeistä ja joku urpo oli käsittänyt
sanoituksia hieman väärin... Oli fiksusti kääntänyt sanoituksia
Google Translatorilla ja tietty sarkasmi,ironia ja musta huumori ei
kovin hyvin sillä tavalla käänny, heh. Meidän piti soittaa myös
Kakkis-setti siellä Montrealissa järkkärien toiveesta, mutta sekin
meni vituiksi samasta syystä.
Amerikka on niin saatanan iso mesta ja tuntuu, että jokainen
osavaltio on oma pieni maansa. Fiilis voi olla kovin erilainen
mestasta riippuen, mutta niinhän se on toisaalta vähän joka
paikassa. Nähtiin kyllä kaupunkeja pienistä suuriin. Joka paikassa
oli kyllä tosi mukavaa ja avointa jengiä!
Olisi mielenkiintoista kuulla mistä kommenteista ja
väärinymmärryksistä New Yorkin kaverit niin pahasti onnistuivat
pahastumaan?
- En muista mitä Bergman
sanoi keikalla. Mutta ne tyypit oli selvästi tulleet
ennakkoasenteella keikalle. Jos olivat "kääntäneet" tekstejä
englanniksi… Esim Edes Jotain Positiivista
-biisin kohta "ja neekerin kullia himoitset" ei käänny
englanniksi kovin hyvin. Sarkasmi tai ironia ei käänny Google
Translatorissa ...a jos ei muutenkaan tajua ja tunne bändiä ja
tyyppejä.
Mutta toi homma paisui täysin yli äyräittensä, kun vielä selitettiin
asiaa sille järkkärille, joka tunsi sen tyypin. Noh, ihmiset on
tyhmiä, varsinkin PC-punkkarit.
Minkälaisia kiertueen keikkapaikat olivat?
- Keikkamestat vaihteli baareista/klubeista ihmisten olohuoneisiin
ja sit oli muutama ihan käsittämätön "punktaloläävä", joissa jengi
myös asui. En oo kovin nirso majapaikoista, mutta noi oli sellaisia
kaatopaikkoja, että monilla olis tullut äitiä ikävä. Jotain kertoo,
että en ottanut farkkuja jalasta yli kahteen viikkoon, hah.
Parit parhaimmista keikoista soitettiin tyyppien parikerroksisissa
taloissa, olohuoneessa! Niissä oli aina silloin tällöin bändi-iltoja
ja helvetin hyvä meno. Ne oli keskellä ihan tavallisia asuinalueita,
bändeistä lähti järjetön meteli ja kukaan naapuri ei tuntunut
häiriintyvän. Suomessa olis varmaan Supo paikalla jo vähemmästäkin.
Ja sit Philadelphiassa soitettiin sillan alla paikallisissa
punkbileissä!
Ja kilometrejä tuli nieltyä. Minkälaisia päivämatkoja teillä
oli ajettavana?
- Just laskin tossa kilsoja yks päivä ja jotain 5500km tuli
yhteensä. Lentojen kanssa n. 18500km. Pisin etappi tais olla n.
845km. Ajot meni maisemia ihmetellessä ja nukkuessa. Ja
amerikkalaisille huoltoasemille kylvettiin pieni omaisuus!
Bissen juonti oli autossa kielletty monessa osavaltiossa, joten
sekin jäi. Ehkä hyvä niin.
Onneksi meillä oli hyvä kuski Kanadan puolelta, Mr. Steve
Bennett. Täysi sekopää, mutta ihan pro noissa hommissa.
Autokin kärähti kerran Knoxvilleen ja todella huonoilla jarruilla
ajettiin yksi etappi. Mr. Bennett ilmoitti siitä onneksi vasta
perillä!
Miten ne keikat meni? Miten yleisöä riitti suomenkieliselle
punkbändille ja mitä porukka tykkäsi?
- Keikat meni todella hyvin ja paranivat vaan loppua kohti.
Kutsuttiin uudestaankin, joten kai me jotain oikein tehtiin.
Suomipunk tuntuu olevan tuolla suht kova sana noissa piireissä. Niin
vanha kuin uusikin. Oli hämmentävää ku jengi tiesi monia tän päivän
Suomi-bändejä. Ja tietysti Lamat ja Ratsiat
oli hallussa. Vastaanotto oli kyllä pirun jees noin ylipäätänsä.
Sinulla on 23.10 - 21.11. seitsemän tuplakeikkaa Häiriköt
mukana joka kerta ja kaverina yleensä noissa Heartburns ja
kertaalleen Pää Kii. Totesit aikaisemmin, että olet niihin tottunut.
Varmaan pakko, kun soitat niin monessa bändissä…
- Joo, nyt alkoi toi Häiriköt/Heartburns-rundi ja nastaa lähteä ku
saa vähän vedettyä happea ton hullun kolmen viikon jälkeen.
Jenkeissä tota ajamista kesti aika hyvin ku oli uudet maisemat,
täällä on nähnyt paikat aika monta kertaa...
Vaikuttaako tuplakeikka sinun keikkaillan toimintaa
mitenkään verrattuna yhden bändin keikkaa?
- Tuplakeikkoja on tullut soitettua vuosien varrella niin paljon,
että ei se tunnu enää juuri mitenkään. Eka keikka on vaan hyvää
lämmittelyä! Ja pahin jännitys menee siinä samalla ohi. Yksi bändi
on hyvä olla välissä, mutta kyllä ne putkeenkin menee jos tarvii.
Suomen mestat olet nähnyt tuhat kertaa, kuten taannoisessa
pikahaastattelussa totesin, mutta et ole silti keikkailuun hyytynyt.
Mikä keikkailussa on parasta just sinulle itsellesi? Sellanen
fiilispuoli tuollaselta keikkajyrältä kun sinä oli mielenkiintoista
kuulla.
- Jep, Suomea on kyllä kierretty aika huolella vuosien varrella.
Järjetön määrä keikkoja ja kilometrejä. Välillä kyllä tulee kausia
kun ei jaksaisi istua autossa, mutta itse soittaminen on kyllä aina
nastaa.
Toinen rasittava asia on jatkuva venaaminen. Ryyppäminen on
vähentynyt huomattavasti vuosien varrella ja ei kyllä jaksaisi tätä
hommaa, jos olisi koko ajan lärvit.
Tää homma on kyllä niin verissä, että lähteminen on aina kumminkin
siistiä. Ja himaan on nastaa tulla myös. Uudet mestat kiehtoo mua
muutenkin ja tietysti toi soittamisen yhdistäminen siihen on ihan
parasta.
Eka Häiriköiden levynjulkaisukiertueen keikka ohi Oulussa.
Niin ja soitit siellä myös Heartburnsin kanssa. Mites reissu meni?
- Reissu meni hyvin ja keikat oli tosi jees. Diggaan Oulun 45: sta
ja siellä on pirun hyvä äänimies. Soittanut Zero Ninessa joskus!
Pistokeikassa Ouluun ei oo mitään järkeä ja autossa bostailu oli
kovin raskasta, varsinkin paluumatkalla. Jenkeissä oli se hyvä, että
maisemat on uusia ja pitkiä välejä kestää sen takia paremmin.
Lasten Hautausmaan heebot tuli moikkaamaan
mestoille ja lähdettiin tsekkaan vielä niiden keikkaa Oulun
Hevimestaan. Muutamia G&T:tä myöhemmin hypättiin pakuun ja
posotettiin yömestaan. Lähdettiin aamulla ajamaan jo klo 11 jälkeen
ja stadissa oltiin aika tasan klo 20. Hyvä reissu ja keikat oli
poikkeuksellisen hyviä.
Häirikkö-Juuso odotteli erityisesti, että pääsisi
Jämsänkoskelle katsomaan, vieläkö siellä osataan käyttää päihteitä
väärin. Onko sinulla jotain levynjulkaisukiertueen keikkaa, tai
keikkoja, joita erityisesti odottelet?
- Odotan eniten Kuopiota ja Herra Vesterisen
mahtavaa yö/aamupalatarjoilua, heh! Ei oo kyllä muuten mitään sen
erikoisempia odotuksia. Tampereen Vastavirralla on nastaa käydä
pitkästä aikaa ja se Jämsän Ilveslinna kiinnostaa, vaikuttaa
erikoispaikalta ja se on aina plussaa.
Vai yö- ja aamupaloja odottelet. Nyt tuli paineita....
tappava viikko minulla juuri ennen bileitä. - Toi oli
vähän tsoukki, älä nyt mitään paineita tai stressiä ota!
Uusi Häiriköt-levy on nyt pihalla. Tyytyväistä hyminää
kuuluu vähän joka puolelta. Minkälaiset fiilikset on nyt levyn
suhteen kun projekti on julkaisukiertuetta vaille valmis?
- Fiilikset on vaan nousuun päin! Levystä tuli paljon parempi mitä
osasi odottaa. Erkollekin sanoin, että noi biisit oli mulle vähän
ns. growereita ja ei olisi uskonut kuinka hyvältä ne kuulostaa
valmiina. Oli rima korkealla Ratkaisu-levyn
takia, kun sekin onnistui niin hyvin, mutta tosta tuli kyllä
vähintään yhtä kova. Mahtavaa jos jengi hymisee! Ratkaisusta
ehti "muutama" vuosi vierähtää, ehkä seuraava tulee pikavauhtia, tai
sit siihen menee 20 vuotta!
Toivotaan, että mieluummin pikavauhtia tulis seuraavaa
levyä!
|