Iskuryhmän laulaja Pasi Nyyssönen kirjoitteli 14.12.2003 bändin tarinan vuosilta 1989-94
Historiikki 1989 -1994
Pasi -93
"Olipahan aitoo innostusta ja sellasta vilpitöntä touhua"
Työväen Erektio - Iskuryhmän esiaste
Se oli muistaakseni vuosi -89. Ylä-aste aikoja kuitenkin, kun ensimmäiset bändi viritykset olivat menossa. Aluksi rumpali Harri Tuuva ja basisti Mika Vepsäläisellä oli oma bändi, jossa solistina toimi edesmennyt hyvä ystävä Juho Puukka. Jätkät soitteli jotain omaa rämpytystä ja menoa riitti. Mua alkoi juttu kiinnostaa ja pikku hiljaa minä menin Juhon paikalle laulamaan. Alkuaikoina soiteltiin koulun musiikkiluokassa Varkaudessa. Kiitokset siitä muuten jälkeenpäin Päiviönsaaren koululle. Antoivat kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa itseään. Aika pian kuitenkin saimme treeni kämpän bändikeskukselta. Bändäri oli loistava paikka 90-luvun taitteessa. Aivan armottomia kinkereitä muiden porukoiden kanssa, soitettiin, naurettiin ja puhuttiin sitä kuuluisaa paskaa.
Alussa hieman kokoonpanot vaihteli meidän poppoossa. Kuitenkin Harri, Mika ja minä pysyttiin runkona. Bändin nimi oli vielä tuolloin Työväen Erektio. Ei hullumpi nimi näin jälkeenpäin. Siis musiikkikin mitä soitettiin ei tuolloin vielä ihan Ramo kamaa ollut.heh...
HC-bändit kiehtoi kovasti ja
vauhtia piti olla. Esikuvina ehkä juuri Rytmihäiriö, Napalm Deadth
ym... Samaan aikaan kuunneltiin paljon myös CMX:ää (ekat eepeet),
Kiima, Euthanasia, Maho neitsyt ym.. Muun muassa
edellisiltä otimme myös lainabiisejä..
Meininkiä kuvastaa jo meidänkin biisien nimet kuten Kyrpäjyrä,
Kaljupäinen karvapää, Benny Hill söi mun koirani,
ym...
Työväen Erektio teki ahkerasti treeni nauhoja, joita silloin sanottiin demoiksi... heh. Keikkailtiin Varkauden alueella ja kavereista muodostui suurin kannattaja ryhmä. Pari kertaa paikallis radioon ja sillai. Olipahan aitoo innostusta ja sellasta vilpitöntä touhua.
"...viimeinen niitti oli ehkä, kun näin Luonteri Surfin keikan"
HC:stä ramopunkkiin
Pikkuhiljaa Ramot nosti päätään ja Ne Luumäet teki asiasta lopullisen. Koko porukka innostui kolmesta soinnusta siinä oikeassa merkityksessä. Minulle viimeinen niitti oli ehkä, kun näin Luonteri Surfin keikan. Se vaan oli niin sokeeraava ja mieleen painuva keikka. En varmasti ikinä unohda sitä, kun rumpali kantoi kannut lavalle ja niissä ei todellakaan ollut yhtään ylimääräistä osaa. Alkoi vaan paukuttaa kannuja ja meno nousi kattoon. Sille tiellekö jäin...?
Alettiin siis mekin matkia
esikuvia. Biisit rauhoittui, siis siitä mätöstä ja laulun sanatkin
saivat viestittyä kuulioille. Ei siis enää örinää....
Oltiin kolmestaan. Minä soitin bassoa ja lauloin. Aika hullu yhdistelmä,
koska en edes osaa soittaa, mutta olen hyvä matkimaan... Mika soitti siis
kitaraa. Lainabiisi repertuaari alkoi kasvaa lähinnä Luumäkien biiseillä.
Tarvittiin kuitenkin neljäs jäsen ja Teemu Ropponen tipahti kuin
tyhjästä skitan varteen. Mika siirtyi lopullisesti bassoon ja minä
avasin pelkästään ääntäni. Bändille täytyi myös keksiä uusi
nimi, koska vanha muistutti liikaa HC ajoista. Eikä muutenkaan kovin
Ramohtava... Jaettiin mainoksia Harrin kanssa ja sillon keksittiin, että
Iskevä nimi vois olla vaikka Iskuryhmä.
Harri ja Teemu teki meidän biisit ja minä sanoitin. Myös Teemu sanoitti
biisejä aika paljon. Omia biisejä syntyi välillä, kuin liukuhihnalta
ja jotkut olivat aika tarttuviakin. Lainabiisejä tuli ja meni. Lähinnä
Luumäkien, Ramojen ja Klamydian biisejä. Ramot tietysti käännettiin
suomeksi tai siis Suomi versioiksi omaan tyyliin.
Näin jälkikäteen me keikkailtiin aika hyvin silloin. Varkaudessa nyt
tietysti osallistuttiin kaiken maailman kissan ristiäisiin, mutta oli
niitä loisteliaampiakin hetkiä. Niistä mainittakoon Jyväskylän Lutakossa
Klamydian kanssa samalla keikalla. Se tuntui silloin aika muikeelta...
Erilaisissa bändikisoissa tuli käytyä ja jatkoonkin päästiin. Siis loppuhuipentuma olis ollu nää rockin SM- kisat tai jotai. Jatkosta tiputtiin sitten Joensuussa, mutta ei se haitannu. Eiku haara asento ja soittamaan.
"Eiku haara asento ja soittamaan"
Iskuryhmä-ep
Levy tehtiin tosiaan sitten -93
Savonlinnassa. Se todellakin on ns. eka levy. Elikkä aika paljon jäi
hampaan koloon vähän kaikilta osa-alueilta. Hieno kokemus silti. En
todellakaan mitään muuttais paitsi yhden biisin. Ammattitappaja
oli jo silloin kehno biisi ja tosi vanha. Ei sitä ymmärrä kukaan miksi
se levylle otettiin...äh.. Levystä tehtiin 500 kappaleen painos ja kaipa
ne on kaikki johonkin
menny. Teemu ja Mika sen puokkiin maksoi.
Levyllä on myös mukana Jake.
Jake oli vain ja ainoastaan levyllä eikä kuulunut sen kummemmin bändiin.
Jake lauloi
taustat ja teki sen loistavasti. Palkaks sai naamansa levyn kanteen.. Heh.
Kokeiltiin Jakee jollakin keikallakin, mutta ei se vaan toiminu. Se oli
kuitenkin hieman sivussa siitä showsta. Jake oli sellanen "Vinski"...
Biisien taso parani aivan
oleellisesti levyn teon jälkeen. Jotenkin siitä touhusta opittiin
jotain. Harmi vaan, että uusimmat biisit eivät
koskaan oikein päivän valoa nähneet. Mitä nyt vielä muutamilla
keikoilla. Oliskohan ollu -94, kun Teemu ja Mika lähtivät inttiin ja
pikku hiljaa bänditouhu vain hiipui. Ei me koskaan hajottu. Kaikki vaan
loppui... Nyt me kaikki ollaan eri puolilla Suomea, mutta hyviä kavereita
ja joskus tavataankin. On ollut enemmän kuin kerran puhetta, että pitäs
pitää joskus treenit. Se vaan on jääny sille pitäs asteelle.
"Pikku hiljaa bänditouhu vain hiipui"
Iskuryhmän jälkeen
Harri ja Teemu pistivät tosin bändin kasaan jo oikeastaan Iskuryhmän loppuaikoina. Nothing Nice onkin ollu kasassa siitä lähtien. En tosin tiedä heidän tämän hetkistä tilannetta kovin tarkoin. Jätkät soittaa sellasta skate-punkkia tai jotain. En mä tiiä mikä sen tyylin nimi on. Green day vois olla aika lähellä esikuvia ajatellen.. On niiltä pari lättyä uloskin tullu.
Mika ei oo tainut sen jälkeen bändi virityksissä olla, mutta jätkä on intohimoinen musiikin ystävä. Mulla taas oli Harrin ja yhden Maken kanssa yks prokkis. Bändin nimi oli Pykimät ja se oli musaa josta mä tykkäsin tosissaan. Vedettiin vanhoja Eppuja, siis kahdelta ekalta ja Hanson Brotherseja. Ai että oli vauhtia biiseissä silleen oikeella tavalla. Parit keikatkin vedettiin ja siitä jäi kaikille hyvä maku..Se oli menoa. Harri muutti Jyväskylään, minä Kouvolaan ja jne.. Niin se elämä kuljettaa.
Nykyisin mä opiskelen erikoismaalariksi ja pari muksua löytyy avovaimon kera. Harri Jyväskylässä parin jälkeläisen kera ja vaimo. Mika Varkaudessa puuseppänä parilla muksulla ja Teemu Helsingin suunnalla insinöörin leivissä tai jotain...
Pasi Nyyssönen
14.12.2003