Ramopunkit keikoilla

Takaisin Ramopunkit keikoilla sisällysluetteloon

Vanha Pappari, Hämeenlinna 12.12.03

Retkibanaani ja Pojat

Tätä keikkaretkeä tuli suunniteltua ankarasti siitä lähtien kun Retkibanaani varmistui Poikien keikkakumppaniksi. Poikien Lahden keikkakin piti jättää väliin, että pääsisin lähtemään Hämeenlinnaan. Kun kaikkea ei saa, niin on pakko valita keikka, missä saa pari ramohenkistä bändiä kerralla. Sitäkin katkerampaa meinasi olla, kun keikalle lähtö oli kaatua lähtöviivoille. Yhteen asti iltapäivällä sai jännittää onnistuuko lähtö vai ei? Kyllä on aina välillä aika vaikeaa pitää rokkiasennetta yllä, kun arkielämän peikko puuttuu peliin… Mutta kun matkaan päästiin, niin fiilis parani taas nopeasti sitä mukaa kun välimatka Kuopioon kasvoi!

Keikkapaikalle piti taas päästä hyvissä ajoin, jotta pääsisi virittäytymään oikeaan tunnelmaan. Minusta kun on mielenkiintoista katsella kun bändit virittelee kamojaan, yleisöä tulee hiljaksiin lisää ja tunnelma alkaa tiivistyä. Vanha Pappari osoittautuikin mukavasti rokkihenkiseksi paikaksi, jossa soi hyvä musa, mukana myös Isännän ääni, Rehtoreiden biiseissä. Pienenä anekdoottina (hieno sana!)  Poikien soundcheckissä kuultiin Marko Pojan toimesta myös Nightingalesia. Olipa mukava kuulla bändin musaa livenä, vaikka noinkin pieni pätkä.

Lavan takaseinää koristi komea Pojat -taustakangas, jonka päälle ilmestyi jossain vaiheessa myös humoristinen Retkibanaanin taustakomistus, a-nelonen, jossa oli kirjaimet RB…

 

Retkibanaani on minulle aika tuore tuttavuus. Bändi oli jo vakuuttanut minut levyllä, mutta livenä en sitä ollut aikaisemmin nähnyt ja se antoi keikkaan vähän lisäjännitystä.

Keikka alkoi vauhdikkaasti Ramonesin KKK Took My Baby Away:lla. Heti perään tuli yksi omista suosikeistani, 96:sella taivaisiin. Hieno alku oli keikalle! Bändi soitti tiukalla asenteella ja todella nopeasti. Muista biiseistä nousi minulle parhaiten esille tutut biisit Herja kun miäs alkaa sekoon ja Yksin kotona. Poikien Missä olit viime yönä? -biisiin viittaava, vielä levyttämätön Missä olen ensi yönä? meni kyllä minulta ohi. Sen sanat kiinnosti kovasti kuulla ja vähän harmitti muutenkin, etten tuntenut läheskään kaikkia biisejä.

Keikan lopulla Retkibanaani ilmoitti, ettei se soita encoreeta ollenkaan! Bändi halusi korostaa omaa lämppärin asemaansa suhteessa vanhempaan mestariin. Encoreen olisin mielelläni nähnyt, mutta olihan tuo aika tyylikäs ele Poikien suuntaan.

Retkibanaani päätti keikan Ypö-Viiden biiseillä Kaunis poika ja Hyvästi masentava maanantai illan pääesiintyjän nokkamiehen Miika Söderholmin kunniaksi. Ypö-biisit olikin tosi hienoa kuulla, niitä kun en ole livenä kuullut aikaisemmin kuin kerran ja silloinkin vain yhden biisin verran! Väkisin tuli taas mieleen, että kyllä näitä Ypö-Viiden biisejä kuulisi livenä mielellään useamminkin, etteivät ne jäisi soimaan pelkästään levylautasille.

Meininki oli koko Retkibanaanin keikan ajan sekä lavalla, että yleisössä hyvä ja bändin keikkaan olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Reba sopii Ramobändien yhteiskeikoille kuin Converse jalkaan.

 

Pojat pisti keikan vauhtiin Herra postimies - Koko kesä - Utajärven yöt - Lemmikkihautuumaa –biisinipulla, jolla yleisö saatiin hyvin mukaan. Miika oli tällä keikalla vauhdikkaassa vedossa ja niin taisivat olla muutkin Pojat, vaikka ylimääräistä tilaa ei lavalla pahemmin ollutkaan.

Klassikkobiisejä seurasi useampi uuden Palaa -levyn biisi, mm. Teinimeininkiä ja Ullakolla on paha olla. Ullakko-tarinaan mennessä tulin taas tuttuun päätelmään, että tässä on Maailman paras bändi, aikakin minun maailmani ja ainakin tänään tuntuu siltä!

Illan mielenkiintoisin Poikien biisi oli Santaa-ep:ltä löytyvä viimeisin Pojat-suosikkeihini noussut, ilmeisesti jonkun elämästä rannalle jääneen ”pasivirtasen” mietteitä kelaava Pitäiskö mun jäädä vai pitäiskö mun lähtee meneen? Edellisellä Torven keikalla Pojat oli sen soittanut ja kovasti toivoin ennakkoon, että Papparissa pääsisin minäkin sen kuulemaan. Ja sehän toimi livenä hyvin, niin kuin olin ajatellutkin. Vähän ehkä näytti, ettei biisi ollut osalle yleisöä niin tuttu kuin muut Poikien biisit. Onkohan joillakin vielä Santaa-ep ostamatta? Voi, voi, levykauppaan siitä ja ensi tilassa!

Keikan loppuun saatiin vielä toinenkin nippu uusia biisejä. Pojilla ei ole tapana kääriä keikkasettiä nostalgiaan, varmanpäälle vanhoja hittejä soitellen, vaan bändi luottaa vahvasti uuteen materiaaliinsa. Nytkin varsinaisen keikan 17 biisistä yhdeksän oli uusia. Hieno juttu! Panin myös merkille, että hyvin näytti olevan yleisölle uuden levyn biisit olevan tuttuja, siinä missä vanhempikin tuotanto.

Encore nosti fiilikset kattoon, ainakin minulla, muita en joutanut tiirailemaan. Eka kerta -biisissä taustoja lauleli mukana Ayshire Levyjen levymoguli Manne. Sen perään kuultiin Pasi Virtanen ja viimeisenä kesää haikaileva Santaa, joka sopii keikan lopun vähän haikeaan tunnelmaan. Nämä keikat kun loppuu aina liian aikaisin…

Pitäiskö mun jäädä vai pitäiskö mun lähtee meneen? –biisin lisäksi minusta oli tällä kertaa parasta, tai paremminkin loi minulle parhaat fiilikset Teinimeininkiä, Punkkari, Synkkää kuolemaa, Eka kerta ja Mari on Förbi. Viimeksi mainittu jäi mieleen niin vahvasti, että soi päässä koko seuraavan päivänkin!

Tuntuivat olevat keikan jälkeen tyytyväisiä ja hyväntuulisia sekä Rebat, että Pojat ja tyytyväiseltä tuntui yleisökin. Oli mukavaa tavata taas vanhoja tuttuja ja uusia saman henkisiä ihmisiä. Hienoo oli. Kiitos kaikille!

 

Retkibanaanin setti oli siinä - encoreita ei vedetty, koska ei lämppäribändit niin tee. Kova oli meininki, plektra hävisi ekassa biisissä ja ihmiset taputti kovasti, lippuja meni kai jotain 150. Pirun mukavaa, että oli ihmisiä muualtakin kuin Hämeenlinnasta - terveisiä vaan Mikalle, Mannelle (tingitty hinta) ja muille tutuille ja tietysti Pojat -yhtyeelle, maailmaa parannettiin. Mutta ei se vielä valmis ole, pitää parantaa lisää.

Olli Reba (Retkibanaani)

 

Vanhassa Papparissa soiteltiin näin:

Retkibanaani

KKK Took my Baby Away

Ysikutosella taivaisiin

Herja kun miäs alkaa sekoon

Lennettäisiin

Aamuyön unelmia

Milloinkaan

Sydän sanoo toisin

Missä olen ensi yönä?

Helsinki-Vantaa

Ikuinen kakkonen

Yksin kotona

Ei enää milloinkaan

Kaunis poika

Hyvästi masentava maanantai

ei encoreeta

Pojat

Herra postimies

Koko kesä

Utajärven yöt

Lemmikkihautuumaa

Teinimeininkiä

15 minuuttia

Piru irti

Ullakolla on paha olla

Pala maata hautausmaalta

Veikkaat vaan

Siipi lonksuu niin

Mari on förbi

Pitäskö mun jäädä vai pitäskö mun lähtee meneen?

Punkkari

Kylätie

Synkkää kuolemaa

Mä uskon meihin

Encore:

Eka kerta

Pasi Virtanen

Santaa

 Biisilistat ovat bändien itse vahvistamia.

M!ka