Ramopunkit Puustockissa 2004

Ville Veen mietteitä Puustockista

Festarit aloittanutta Luonteri Surfia on mahdoton arvostella millään sellaisella skaalalla, joita joilla bändien keikkoja yleensä arvostellaan ja mietitään onko se nyt loistava vai surkea. Luonterit on aina loistavia, kirkkaus vain vähän vaihtelee. Liekö auringon paisteesta johtunutta, ettei bändi ihan häikäissyt, mutta kaikin puolin loistava. Joitain yleisön kovasti odottamia biisejä jäi kuulematta, mikä on hieno valinta bändiltä sekin; bändi soittaa ne biisit, joita se haluaa soittaa ja yleisöllä saa tykätä jos haluaa.

Miikan soolokeikan molemmat setit yllättivät varmaankin sekä yleisön että artistin itsensä. Todella mainio meno ja kun miettii minkä tasoista materiaalia Miikallakin on tarjota, niin ei ihme, että yleisökin oli niin innoissaan.

Piknik oli jotain niin hienoa, että en halua, enkä varmaan ennen joulua pystyisikään pahemmin erittelemään mikä siitä niin hienoa teki. Kalle G oli mainio, Liskomäet heittivät hyvän keikan, makkara ja suolakurkku maistuivat, aurinko paistoi ja kaikki oli niin hyvin kuin vain saattoi olla. Kylmä ja kamala arki oli jossain todella kaukana. Yllätysesiintyjänä oli Pojat tai Ne Luumäet vierailevilla tähdillä, kun ei noista kokoonpanoista oikein ota selvää. Turvallisinta varmaan mainita Ne Luupojat Surffiksi.

Häiriköt on selkeästi kaikkien aikojen parhaassa kokoonpanossaan, niin tiukkaa ja tanakkaa, ettei oikein tiedä mitä sanoa. Paitsi kiitti vitusti. Joey L. oli mitä mukavinta viihdykettä, klassikoiden ja oman tuotannon tahdissa.

Olihan festareilla toki muitakin esiintyjiä, joista Maininnan arvoisia olivat ainakin Tumppi Varonen ja Kari Peitsamo (maininta suoritettu). Sekä Rehtori Heko, joka kävi kitaran kanssa avustamassa montaakin muuta artistia. Mahdottoman mukavaa oli, vanhat tutut tulivat entistä tutuimmiksi ja uusiakin tuttuja tuli.

Kotimatka taittuikin sitten tippalinssissä, kun tiesi että seuraavaan Puustockiin onkin suurin piirtein vuosi aikaa.

Ville Vee