Rehtoreille uusi laulaja

Haastattelussa:

Rehtori Pajunen

Haastattelu on tehty marraskuun lopussa 2004.

Kiitokset Hannulle ja Rehtori Pajuselle.

M!ka

Ramopunk-uutisten kiertävä toimittaja Hannu W haastatteli Rehtori Pajusta ja vähän muitakin rehtoreita laulajan vaihtumisen vuoksi.

-M!ka-

Rehtoreiden "uusi" laulaja on vanha tuttu Rehtori Pajunen, eli siis sama kaveri, joka laulaa luikautteli Rehtoreiden alkutaipaleella.

Kuraattori Kurki hoitaa laulajan virkaa viimeistä kertaa Rehtoreissa 11.12.2004 Semifinaalissa Converse-kerhon avajaisissa. Rehtori Pajunen hoitaa laulajan virkaa 18.12.2004 alkaen, jolloin Rehtorit esiintyy Kangasalalla

Lainaus Rehtorien tiedotteesta 2.12.2004

Kerropas heti alkuun omin sanoin tästä Rehtoreihin liittymisestä, kuka otti yhteyttä ja miten homma eteni? Tulee mieleen vanha sanonta ympyrän sulkeutumisesta ja toisaalta tässä on viitteitä myös Ramonesiin eli Markyhan on ollut kerran aiemminkin bändissä...

Mä olin Pitäjänmäen kirjastossa ja pidin puhelinta äänettömällä ja huomasin, että vastaajaan oli tullu viesti. Kuuntelin. "Moi, tässon Heko, mulla olis ehkä laulajan tarvetta yhteen juttuun, että soittasitko." Mä en ollu pitäny Hekon kanssa mitään yhteyttä pitkään aikaan ja olin aika yllättynyt. Jotenkin sydän alko pamppailla, jos ei nyt 220 bpm, ni kuitenkin lujaa.

Seuraavana päivänä mä soitin Hekolle ja juteltiin aika pitkään ja sovittiin meille himaan tapaaminen. Kuunneltiin mm. Undertonesia ja juteltiin kaikenlaista. En mä tiedä mistään ympyröistä saati niitten sulkeutumisista, elämä on musta paremminkin lineaarista. Viivat näet liittyy toisiinsa ja erkanee välillä vaikka miten kauas, joskus ne palaa sitte ehkä yhteenkin, joskus ei, tai sitten ne katkeaa. Oli hiton kiva nähdä pitkästä aikaa ja sit sovittiin vaan, että biisejä työn alle ja sovitaan ekat treenit.

Sit ne treenit tuli ja jossain vaiheessa Heko kysy bändiltä, et kenen mielestä laulaja on tässä ja kaikki viittas kiltisti. Sitte ne sano: "Tervetuloa bändiin." Olihan siinä vähän sellanen kotiinpaluun fiilis vuosien jälkeen, vaikka Hekoa lukuun ottamatta porukka oli uutta.

Mitä olet tehnyt tässä välissä musiikkirintamalla? Olet ainakin soittanut rumpuja jonkun aikaa Suspenders -nimisessä '77 –punkkia vääntävässä kokoonpanossa.

Rehtoreiden jälkeen mä en tehny oikeestaan mitään musajuttuja pitkään aikaan. Siinä oli tullu sauhuttua kymmenen vuotta eri jutuissa ja oli aika kypsä bändijuttuihin. Joskus on hyvä vaihtaa vähäks aikaa fokusta ja tehdä jotain muuta kun sitä minkä on jo nähny ja luulee olevan aina pakollista. Maailmassa on niin paljon mielenkiintosia juttuja.

Jossain vaiheessa innostuin uudelleen nuoruudenharrastuksestani rumpujen soitosta. Sitte se eteni pikku hiljaa, rupesin heittää rumpukeikkoja yhden cover-bändin kanssa. Myöhemmin löytyi toi Suspenders, jossa soitan edelleen. Bändissä laulaa Shadou, Nisse eli Rubberduck Jones on kitarassa T.B. Widow bassossa ja meikäläinen rummuissa.

Rehtori Heko: "Rehtori Reponen huomaa lähestyvän pikajunan, Rehtori Pajunen kameran."

Millainen musiikki kolahtaa ja mikä ei Rehtori Pajuselle?

Musiikissa kolahtaa aina jutut, jossa on sisältöä, riemua ja ideaa tai sitten oikeeta lahjakkuutta.

Eka bändi jota oikeesti diggailin oli perinteisesti Hurriganes. Sittemmin tuli noita Pistolseja, Undertoneseja, Clashejä ja ehdottomasti erikseen mainittava The Jam. Tietenkin Ramones myös. Paljon kuuntelin aikoinaan suomalaisia punkpoppeja kuten Pelleä, Ratsiaa ja E. Normaalia.

Mä en oo mikään jumiutuja näissä rokkijutuissa. Samana päivänä voin hyvin kuunnella vaikka klassista ja hc-punkkia ja sen päälle Alwari Tuohitorvea. Nojoo, huh! Punkin lisäksi oon kuunnellu paljon 60-luvun musaa, Nirvanaa yms. hyvää rokkia. Tällä hetkellä toimivista bändeistä putoo esim. Weezer ja Hives.

Suomenkielisyys vaatii ehdottomasti hyvät tekstit. Esim. Pojat, Luonteri Surf. Tehosekoitin oli oikeesti aika hyvä ja oonhan mä aina tykänny Klamydiastakin.

Mun puolesta jokainen saa tykätä ihan mistä tahansa, en mä voi ainakaan alkaa neuvoa ihmisiä siinä, et mistä musasta ne saa tykätä ja mistä ei. Sama pätee elämän joka sektorilla. Totta kai jotkut hommat kolahtaa tosi kovaa, mikä on aina hienoa kun sitä tapahtuu. Mutta on aivan helvetin lapsellista kieltää toisilta jonkun bändin kuunteleminen tai listata mitä saa hyväksytysti kuunnella. Sehän on ihmisten aliarvioimista ja natsismia. Kaikki tollanen lokerointi on täysin alkuperäisen punkin idean vastaista. Punkkihan on tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta, ei lokeroivaa mielipiteen muokkausta, vaikka aikanaan musa myös kapinoi ylituotettuja studio- ja stadiondinosauruksiakin vastaan. Vetää oikeen vihaksi kun aletaan jauhaa sitä samaa soopaa jostain Epuista ja niiden huonoudesta.

Ylipäätään on hienoa, että ihmiset tekee ihan mitä vaan omaa tai toisten elämää ilahduttavaa tai lohduttavaa, vaikkapa musiikkiakin omista lähtökohdistaan. Pukeutukoon miten lystää, tehkööt mitä tykkää. Typerintä on luulla, että on pakko olla jonkunlainen. Ja vielä typerämpää on myydä koko elämänsä jollekin paskayhtiölle, unohtaen muut ihmiset ympärillä ja itsensä. Kyllä kai jokainen oikea musankin tekijä ja esittäjä yrittää tehdä parhaansa ja tekee sellasta mistä itsekin tykkää. Kyllä mä voin kannustaa vaikka kaikkia bändejä, vaikka kaikkia en kyllä jaksa kuunnella. Nää kriitikot on sitten oma lajinsa.

Erityisesti mä en pidä diskomusiikista, enkä tylsästä, huonosta hevistä. Pelkkään meteliin uupuu aika äkkiä. Nuorempanahan sitä rankkuutta piti usein olla, kun oli niin kova jätkä olevinaan. Onneksi jossain vaiheessa tajus, ettei tarvitse esittää mitään. Sen myös kuulee musiikissa aika nopeesti, kun isolla tuotannolla ja saundeilla peitetään sisällön köyhyyttä.

Suomenkielisessä nykypopissa on paljon sitä meininkiä, että bändi on ammattitaitoinen, -mutta entäs sitten? Ei oo ideoita, eikä oikeen meininkiä, ei mitään. Eväät loppu, laiskotellaan henkisesti. Hyviä muusikoita on kyllä. Jos bändi ei tee kaunista musaa, menevää musaa, hauskaa musaa tai jotain hämmentävää tai rankkaa, niin mihin ne sitte pyrkii? Bändi on vaan joku itseisarvo poseeraukseen ja egonpönkitykseen. Rockstarailu itsessään on mielenkiinnotonta ja köyhää, jopa perseestä. Ja sitten on tietenkin levy-yhtiöiden laskelmoiva minuuttistarapoppi, joka on yleensä huonoa.

"Tuli virkavirheitä, varotuksia ja lopulta ei ollu muuta mahdollisuutta kun saada kenkää. Ei kyllä erottu ystävinä silloin"

Rehtori Pajunen

Mitenkäs lähtö Rehtoreista aikoinaan tapahtui ja miksi?

Rehtoreista lähtö tuli aikoinaan tilanteessa kun eli täysillä rokkenroll-elämää lieveilmiöineen ja yritti jonglöörata kahdeksalla moottorisahalla yhtä aikaa.

Tapahtu semmosta kestämätöntä kehitystä. Olis kai pitäny ottaa aikalisä, muttei tajunnu sitä. Tuli virkavirheitä, varotuksia ja lopulta ei ollu muuta mahdollisuutta kun saada kenkää. Ei kyllä erottu ystävinä silloin.

Bändi on varmaan muuttunut paljon eli Hekoa lukuun ottamatta kaikki muut soittajat ovat vaihtuneet vai onko mikään muuttunut sittenkään?

Joo, naamat on tosiaan vaihtunu, jonkin verran kai ittelläkin, mutta Rehtorit on edelleen idealtaan sama bändi kuin aikanaan. Peruskonsepti on pysyny samana. Nopeeta ja hauskaa, kaunista ja herkkää. Älykästä.

"Kyllä mä ajattelin olla nyt asenteella, että jatketaan vaan, niin kauan kuin aikaa on"

Rehtori Pajunen

Miten ovat Kurjen aikana tehdyt biisit taipuneet suuhusi? Onko jotain biisejä jäämässä pois tai onko tulossa enemmän vanhempia biisejä settiin. Tosin tietyt vanhat biisit ovat kuuluneet keikkasettiin enempi vähempi aina.

Biisit on sopinu alusta asti hyvin suuhun. Joitain sävellajeja oli laskettava, kun tietyt äänet oli niin korkeita, ettei ne mahtunu mun suuhun kuin poikkipuolisina sanoina. Tekstittäjähän on sama ja melkeen tekstitkin, heh. Mun mielestä mitään biisejä ei oo jätetty pois ja settiin saattaa tulla vanhempia biisejä ja mielellään myös ihan uusia, no onhan niitäkin.

Sanokaa vaan vanhoistakin, mitä haluutte kuulla, niin neuvotellaan bändin kanssa. Mulla ei oo mitään ainuttakaan Rehtorit biisiä vastaan. Kaikki käyp.

Mistä vanhoista Rehtorit-biiseistä itse pidät eniten?

Ei niissä vanhoissa niin eroja oo. Kaikki on omalla tavallaan hienoja teoksia. Aikoinaan mä tykkäsin laulaa Ne ei tuu ikinä backiä jostain syystä aika paljon. Uimavalvoja ja Ankka linnassa biiseihin liittyy paljon muistoja, kun ne soi silloin kohtuullisesti radiossa, mitä nuorempana piti erittäin hienona.

Meillon kaikkee on oikeesti aika kaunis biisi, vaikka laulu aika falskia välillä onkin. Joskus on jurppinu kun Millionäärille on jääny aika heikosti laulettuja juttuja. Lauluthan vedettiin yhdessä päivässä sisään. Toisaalta sinne jäi onneksi sellasta hyvääkin kieli poskessa-osastoa vastaavasti tuomaan vähän keveyttä, mut varmasti levylle on kestävämpää yrittää laulaa hyvin, en tiedä.

Teetkö itse biisejä?

Teen itsekin biisejä. Nuorena tein tosi paljonkin, nykyään joskus.

Oletteko jo ehtineet treenata yhdessä paljon?

Onhan noita treenejä jo monet ollu. Setti alkaa olla kunnossa.

Mitä odotat tulevaisuudelta Rehtorit-orkesterin riveissä? Ja Millionääri vastausta ei hyväksytä...

Tulevaisuus Rehtorit-orkesterissa pitää sisällään hyvän musiikin tekemistä, treenaamista ja esittämistä, kivojen ihmisten kanssa olemista, parhaita nauruja, autossa istumista, uusia ja vanhoja tuttavuuksia.

Kyllä mä ajattelin olla nyt asenteella, että jatketaan vaan, niin kauan kuin aikaa on. Toivottavasti ei todella vähän. Ja jos on hauskaa, niin sehän on myös oma syy.

Kerro vielä lopuksi, mikä Ramonesbiisi olisit mieluiten?

Olisi kiva olla vaihteeksi pari päivää kaunis, suuri, koskettava ja surullinen Poison Heart, sitten jännittäis yhden yön Pet Semataryna ja pysyvästi vois jäädä vaikka In the Parkiksi. Välillä kävis moikkaamassa Something to Believe Iniä ja keskustelemassa elämän oikeasti tärkeistä asioista.