www.ramopunk.com     Ramopunk-uutisia

 Ramopunkit keikoilla

Hyppää tästä haluamaasi kohtaan tai selaa kaikki läpi vierittämällä sivua alaspäin.

Sisällysluettelo:

Keikkaraportteja:

M!ka: Elämä on Punk

Kuopion Sanna: Hienompi homma

Jeke: Elämä on punk - kinkerit K-klubilla

Rauman Kimmo: Isku Kooppariin

Rock ´n´roll lukio

Kuvasarja illan viimeisestä encoresta.

Artistien kommentteja:

The Loose

The Loose Tuomon kommentteja

Iskuryhmä

Iskuryhmän Tuuskan ja Vepin kommentteja.

Himanes

Himanesin Rikun ja Sakun kommentteja.

Näin soiteltiin

Kaikkien bändien biisilistat.

Katso myös:

Viikkosavon Viikon valinta: Elämä on Punk 2.2.08

M!ka:

Elämä on Punk

Iltaa aloiteltiin oululaisen Jeken kanssa paikallisessa thaimaalaisessa tulisen ateria kera. Ramopunkista kirjaa kirjoittava Jeke oli tullut Kuopioon tekemään haastatteluja ja sen vuoksi suunnattiin tulisen aterian jälkeen  tutkailemaan K-klubin läheisiä ravintoloita, josko sieltä löytyisi joku rauhallinen nurkkaus ihmisten jututtamiseksi.

Ravintola Maljassa sellainen sopivan oloinen nurkkaus löytyi ja Jeke sai sen pariksi kolmeksi tunniksi käyttöönsä. Pakko kehaista, että Malja hoiti homman tosi hienosti.

Ravintoja Maljasta suunnattiin sitten K-klubille järjestelyhommiin ja seurailemaan soundcheckiä. K-klubi oli ilmeisesti juuri saanut ison läjän uusia huonekaluja. Ainakin siellä oli paljon sellaisia nojatuoleja yms, mitä en ole aikaisemmin nähnyt ja vastaavasti todella vähän lattiatilaa bändille ja yleisölle. Heti alkuunsa tuupittiin Jeken kanssa tilaa esiintymispaikalle ja myöhemmin osa kalustoa vielä singahteli noin puolen tunnin ajan  minun ja Sannan toimesta pinoihin ja läjiin baarin kaikille katvealueille ja 3-4 tuolia tungettiin vielä jonnekin baaritiskin taakse pienen pieniin takatiloihin. Lopputuloksena oli sitten ihan hyvät keikkatilat, vaikka parit sohvat olisin vielä mielellään jonnekin pinonnut.

 Soundcheckin vastuumiehenä toiminut Himanesin Saku seuraamassa The Loosen valmistautumista (Kuva: M!ka).

Meillä oli melko aikainen soittoaika, koska bändejä oli mukana kolme ja soiton piti k-klubilla loppua klo 23.30 mennessä. Tätä oli yritetty toitottaa niin keikkamainoksessa, netissä kuin Oikean aseman haastattelussakin. Aika hyvin oli asia mennyt perille, sillä huomattava osa illan yleisöstä löysi kuin löysikin ajoissa perille ja The Loose pääsi soittamaan kunnon yleisölle. Tuttuja ramopunk-aktiivejakin saatiin paikalle Oulun Jeken lisäksi Varkaudesta, Nurmijärveltä, Raumalta ja Tampereelta. Erityiskiitos heille!

The Loose (kuva: M!ka).

The Loose - Come Out n' Play

Sanna oli sattumalta pongannut The Loosen soittamassa syksyllä K-klubilla ja oli tykännyt kuulemastaan. Sitä kautta Loose livahti mukaan kolmanneksi bändiksi. Odotin mielenkiinnolla bändin keikkaa, sillä olin kuullut sitä vain parin netissä esillä olevan biisin verran. Vaikka nettibiisien perusteella olikin jo pieniä ennakko-odotuksia, niin Loosen keikka oli todella positiivinen yllätys. 

Keikka alkoi bändin  Myspace-sivulta tutuksi tulleella mainiolla Come Out n' Play -biisillä ja sai yleisön hyvin mukaansa aikaisesta soittoajasta huolimatta.  Setin 11 biisistä oli yli puolet omia ja loput lainabiisejä Ramonesilta, Rancidilta, Dropkick Murphysiltä ja Turbonegrolta. Keikan aikaan en lainoista tunnistanut muuta kun Ramonesin 53 & 3rd, mutta koko keikka kuulosti hyvältä, niin omat kuin lainabiisitkin. Soitto toimi napakasti, biisit toimi ensi kuulemaltakin hienosti, laulajalla on todella loistava ääni, esiintyminen toimi, tyyli oli hallussa ja yleisö oli hyvin keikalla mukana. Kaiken päälle porukka oli vielä rentoja sällejä. Lyhyemmin sanottuna mainio aloitus illalle. Ei mikään lämppäyshetki vaan ihan kunnon keikka.  Loose sai minusta yhden fanin lisää ja taisi saada muutaman muukin…

The Loosen rumpali Tatu (kuvat: M!ka).

Kohellusryhmä vauhdissa jälleen

Iskuryhmällä on jostain syystä aina ongelmia keikoillaan ja koheltaminen lienee jo osa bändin imagoa. Nyt ei ollut kukaan puolisokeana onnettomuuden jäljiltä, ei kuumeessa eikä oksennustaudissa esiintymässä, eikä ketään edes kuljetettu ambulanssilla keikalta kotiin. 

Tällä kertaa ei päälaulaja Pasi päässyt keikalle mukaan ollenkaan. Iskuryhmä ei siitä lannistunut, vaan lähti matkaan sillä ryhmällä, joka kokoon saatiin... Yksi auto jäi vielä matkalle, mutta soittajat sentään selvisivät perille.

Bändi oli saanut tiedon Pasin pois jäämisestä sen verran ajoissa, että olivat ehtineet vetää yhdet treenitkin ennen tätä keikkaa. Eli alla oli periaatteessa bändin tyypillinen keikan pohjustus. Biisejä oli valittu ja sovitettu niin, että Markys pystyi hoitamaan pääosan lauluvastuuta Tuuskan tukemana. Kyllähän sitä Pasin paikkaamiseen varmaan pari laulajaa tarvitaankin.

Laulajan poisjäännin vuoksi Iskuryhmän lauluvastuu siirtyi rumpali Markysille ja kitaristi Tuuskalle (kuva: M!ka).

Hyvinhän se Iskuryhmän keikka meni olosuhteet huomioiden. Vähän normaalia enemmän oli kohellusta havaittavissa keikalla, mutta niistä selvittiin huumorilla, vaikka jonkin verran katkokset purkivat keikan aikana kehittyvää jännitettä. Jätkät vetivät keikan hikipäässä hyvällä punkasenteella. Keikka ja bändi toimi yllättävän hyvin Pasin puuttumisesta huolimatta. Tykkäsin. Vanha totuus pitää edelleen paikkansa: IR:n keikasta tulee hyvälle tuulelle.

Keikan parhaita vetoja oli ehkä Kutosdivariin, Kova tiimi ja erityisesti Soitan sulle, jonka mukana yleisö lauloi jo ekan kertosäkeen jälkeen, vaikkei Iskuryhmä musiikki välttämättä niin tuttua kuopiolaisille ollutkaan. Encoressa kuultiin viimeisenä  taakuuvarma keikanlopetusbiisi Lämäri, joka sai yleisön laulamaan ja pogoomaan mukana. Lämäri on biisi, joka herättää baarin kuin baarin takanurkkien unisimmatkin nuokkujat. Niin tälläkin kertaa. Siitä oli hyvä jäädä odottelemaan illan viimeistä esiintyjää.

Riku Himanen ja Sutinen-Himane (kuva: M!ka).

Himanes skulaa

Illan viimeinen esiintyjä oli Himanes, joka herätteli yleisön Kuopion Oikealla asemalla edellisenä päivänä soittamalla Surffaan radioaalloilla kappaleella sen verran tehokkaasti, että seuraavassa biisissä yleisö tavaili jo mukana H-I-M-A-N-E-S -biisissä.

Sitten tuli hyvä putki minun omia suosikkeja Himanesin tuotannossa, Sähkis, Kyyvesi kutsuu, Matkalaulu, Oon vaan ja ihmettelen.. Olihan siinä muitakin biisejä välillä, mutta nuo tajunta nappasi parhaiten. Eturivin yleisö villiintyi keikan alkupuolella niin kovasti, että kertaalleen yksi yleisön edustaja rojahti bändin sekaan. Pienen hämmingin ja järjestelyn päälle Riku esitti vielä toiveen, että yleisö varoisi sen verran, ettei mikki pääsisi rikkomaan laulajien hampaita. Loppukeikka menikin sitten vähän rauhallisemmin, eikä bändin tarvinnut enää väistellä yleisöä.

Villiä menoa eturivissä Himanesin keikalla (kuvat: M!ka).

K-klubin tyylinen paikka, missä yleisö on lähellä bändiä sopii Himanesille täydellisesti, sillä tiivis tunnelma piiskaa Himanesin tosi kovaan vauhtiin. Olen sen nähnyt aikaisemminkin ja nyt se tuli taas todistettua... Bändin meininki kiihtyi pitkin  keikkaa yleisön mukana. Viimeisenä biisinä kuultiin Ratsialta lainattu Ole hyvä nyt.  Encoressa keikka jatkui yhtä vaihdetta kovemmalla tahdilla vanhan The Loco-Motion hitin punk-käännöksellä Pogoomaan. Siitä eteenpäin Himanesia ei pidätellyt enää muu, kuin K-klubin tiukka takaraja. Jätkät viittoilivat minulle vieläkö ehtii vetää biisin, ja ehtihän niitä vielä... ja saatiin sitten kuulla vielä ramopunk-biletyksestä kertova R-koodi, tuore Ramones-cover  Mä haluun elää  ja loppuun vielä Rock´n´roll lukio, jossa vieraili Himanesin laulajana The Loosen Tuomo. 

Tämän keikan pysäytti vain tiukka takaraja soiton lopettamiselle, nippa nappa yliajalla. Olisipa ollut mielenkiintoista nähdä miten encore olisi jatkunut, jos kellosta ei olisi tarvinnut välittää mitään, mutta näinkin tämä oli parhaita Himanesin keikkoja mitä olen nähnyt.

M!ka (Elämä on Punk)

Kuopion Sanna:

Hienompi homma

Hienompi homma, että saatiin jälleen ramokeikkaa Kuopioon. Edellisestä olikin jo tovi.
Kivaa oli saada osallistua keikka illan toteuttamiseen M!kan ja Paulan kanssa. Itselläni tuli auteltua lähinnä jakamalla keikkamainoksia ympäri kaupunkia sekä lippujen/paitojen myynnissä. Muut järkkäilyt hoitivatkin hienosti siis edellä mainitut  konkarit M&P. 

17 maissa pelipaikalle, bändit siellä jo roudas kamojaan. Paikalle oli jo tullut myös Jeke tekemään haastatteluja ramokirjaansa varten. Riina ja Kimmokin saapuivat.  Jaakkokin sai pistäytyä baarissa. Soundcheckiä, monenlaista säätelyä ja yleistä sähellystä. Ehkäpä vähän jänskättikin ja mielessä pyöri mm. seuraavia: Mihin saadaan ylimääräiset sohvat ja tuolit tungettua, kun pitäis porukkaakin saada mahtumaan? Vaihtorahaa tarpeeks? Mistäs rautalankaa, että saadaan toinen vessanpönttö toimimaan? Tuuletinkin hajos? Teippiää! Tuleeks tänne ketään? Entäs jos kaikki halukkaat ei mahdukaan sisälle?

The Loosen Toni, Tuomo ja Sami (kuvat: M!ka).

No, klo 20 tienoilla alkoi porukkaa valua sisään. Hyvinhän sitä sit tulikin. Mm. Jannaa, Tuppia, Minna E:täkin. Paljon oli myös ihan uutta nuorta kasvoa. Hyvä niin. Tunnelma alkoi tiivistyä. Muutama neliö lisää olis ollu tarpeen. The Loose aloitti. Hyvin saivat soitollaan yleisön lämpiämään, vaikka monelle bändi oli aivan uusi tuttavuus.  Tuttuja rallejakin soittivat, Turbonegroa, Ramonesia... Hienoa pojat!

Seuraavaks soitti Iskuryhmä. Tuuskahan se siellä lauloi! Oli yllätys mulle ja monelle muullekin. Taisi olla vähän erilaista settiä nyt muutenkin, mulle ainakin osa oli uusia biisejä. Keikka meni meikällä vähän ohi, kun lippuja siinä samalla Paulan kanssa kaupattiin. Nastalta kuulosti, vaikka Pasin esiintymistä jäinkin kaipaamaan.

Vikana "lavalle" asteli Himanes. Ihan älyttömän hyvä keikka ja meininki. Kiva oli seurata myös miten vanhemmatkin jäärät yleisössä laittoi nyt jalalla koreasti ja hymy oli korvissa.

Sen verran kiirusta oli ilta, etten kerenny oikein napanderia nauttimaan enkä tarpeeks jututtamaan tuttuja, mutta todella mukava fiilis iltamista jäi! Otetaanhan joskus uusiks. Lisää tämmöstä! Kyllä kiitos.

Tulipa huomattua myös se, ettei ihan jokaisesta taida olla dj:ksi ja kaikkien ei kannata yrittää viäntee savon murretta...

Kuopion Sanna (Elämä on Punk)

(Kuva: M!ka)

"Pistä piuhat kiinni

Me ollaan kova tiimi

Räkäteipillä suut kiinni

musiikkipoliiseilta laitetan

Moka siellä toinen täällä

mut ei ne meininkiä vähennä

Kun meno on niin tajuton

että jengi tanssii lattiaan aukon"

(Iskuryhmä: Kova tiimi)

Aki Himanen  (kuva: M!ka).

Jeke:

Elämä on punk - kinkerit K-klubilla

Kuopion ramo-aktiivit M!ka, Paula ja Sanna tekivät suuren kädenojennuksen ramopunkille ja järjestivät 2.2. Elämä on punk – tapahtuman Kuopion K-klubilla. Ennen h-hetkeä järjestelytoimikunta oli paiskinut kovasti hommia etenkin tiedottamisen suhteen. Julisteita oli jaettu moniin eri paikkoihin, tietoa tapahtumasta oli ujutettu eri nettisivustoille, saatu puffia paikallislehteen ja olipa lähetetty aivan henkilökohtaisia kutsujakin.

Esiintyjälista oli mielenkiintoinen. Iskuryhmää ja Himanesta yhdistää se, että molemmilla on välillä vauhti hiipunut ja M!ka on ollut yhtenä lenkkinä vaikuttamassa comebackiin. Loose taas edusti paikallista nuorta punk-skeneä. Pieniä paineita järjestelytoimikunnalle toi odotukset paikalle vaivautuvan yleisön lukumäärästä. Mikäli väkijoukko osoittautuisi kovin pieneksi, olisi se selkeä signaali siitä, että tällaisia tapahtumia ei kannattaisi järjestää. Olimme käyneet tammikuun alussa tutustumassa K-klubiin ja saaneet selville, että tuo idyllinen, Vastavirran tapainen olohuone, pullistelisi liitoksistaan sadalla henkilöllä.

Alkuihmettelyä (kuva: M!ka).

Olimme M!kan kanssa hyvissä ajoin paikalla ja jelppasimme istumajärjestyksen uusimisessa, sekä Himanesin tavaroiden roudaamisessa. Tottuneesti heput kyhäsivät kaiken kondikseen ja pääsivät tsekkaamaan soundit. Soundcheck paljastikin setistä mielenkiintoisen uuden coverin, Ramonesin I Wanna Live oli Himanesin käsittelyssä kääntynyt muotoon Mä haluun elää.

Himanesin jälkeen Iskuryhmä pläjäytti omat testisoittonsa eetteriin. Samalla lopuillekin paikalla olijoille valkeni, että tulossa olisi varsin erikoinen Iskari-elämys…

Soundcheckien jälkeen me läksimme Himanesin veikkojen kanssa läheiseen pubiin tarinoiden tallennukseen. Ehdimme kuitenkin kuulla, kun Loosen jangsterit aloittivat oman checkinsa. Jätkät kajauttivat tosi ryhdikkäästi ja empimättä biisin liikkeelle. Yhteissoitto oli hanskassa ja homma kuulosti paremmalta, kuin mitä My Spacessa on bändiä kuullut. Tuosta on kyllä hyvä jatkaa.

Olimme M!kan kanssa käyneet Maljasta varaamassa viihtyisän sohvaryhmän haastattelukäyttöön. Erityiskiitos Maljan ymmärtävälle baarimikolle lämpimästä ja ymmärtäväisestä suhtautumisesta asiaan. Paikkaa todellakin pidettiin meille varattuna ja jopa läheinen kaiutin vaimennettiin koko paikalla olomme ajaksi. Parasta oli, kun välillä kävivät kysymässä, haittaako muualla olleen yleisön sorina meitä. Olimme siis herran kukkarossa.Aika ja nauha kuluivat siivillä ja huomasimme käsillä olevan siirtymisen takaisin naapuriin, parahiksi Iskuryhmän aloitukseen.

Teemu, Markys, Tuuska ja Vepi. Vain Pasi puuttuu... (kuva: M!ka).

Iskuryhmä - isku vajaalla

Iskuryhmä teki todellakin erikoisen keikan, esiintymällä ilman Pasia. Antaa Pasin sitten joskus kertoa itse, missä oli 2.2.08. Muut Iskuryhmän jäsenet osoittivat kuitenkin niin palavaa soittokiimaa, että halusivat ehdottomasti tulla keikalle, kun ei niitä liikaakaan ole. Lauluvastuu jaettiin Tuuskan ja Markysin kesken. Ei siinä mitään erityisjärjestelyitä tarvittu. Lähes kaikki Iskuryhmän biisithän ovat tuotteliaan Markysin kynästä ja Tuuskakin osasi sanat jo valmiiksi ulkoa. Vincent van Goghmaisine parransänkeineen rajoja rikkonut Vepi  irrotteli omalla sektorillaan, pogoilemalla vanhalla kunnon Sid Vicious -tyylillä. Setti lähti komeasti liikkeelle ramoviisuvoittajalla. Kuutosdivariin kulki mahtipontisen komeasti ja stemmat osuivat kohilleen. Yleisö oli kertaheitolla menossa mukana. 

K-klubin esiintymisalue on sanalla sanoen tilarajoitteinen. Lattian tasossa bändi on lähes nokat kiinni eturivin katsojissa. Tunnelma on siis valmiiksi tiivis. Himanesin Saku oli laittanut matalan, pitkänomaisen laatikon mikkitelineen eteen ja tämä toimikin välillä oivana kukkoilupaikkana soittajille.

Pienten teknisten vaikeuksien jälkeen ”Kohellusryhmäksikin” välillä itseään tituleerannut Iskuryhmä jatkoi meininkiään. Soittamisen halu kyllä välittyi yleisöönkin, joka oli mainiosti menossa mukana. Kova tiimi, Onni potkii päähän ja Annastiina siivittivät tennarit kovaan kiitoon. Kliimaksi koettiin Soitan sulle – biisin aikana, yleisön hoilatessa kurkut suorina mukana. Lopuksi saatiin vielä Lämäri päin pläsiä. Iskuryhmä osoitti hienoa draaman kaarta ja myös päätti osuutensa ramoviisu-tunnelmiin. Elämämme kesä sulatti kuuran ja vei ajatukset jo seuraavaan kesään. Pienenä hauskana yksityiskohtana vielä mainittakoon Markysin teknisten aikalisien aikana lausumat pari huumoripläjäystä Varkauden murteella, eli savoksi. Ekassa mies totesi, saatuaan puukon silmäänsä, että ”Onneksi ei ollut sakset…”. Toisessa hän arvuutteli, mitä selvännäkijä sanoi, kun joku koputti ovelle? ”Kuka siellä…?” Iskuryhmän antaumuksellisesta paahtamisesta antaa pienen havaintoesimerkin se, että vielä seuraavana päivänä Teemun keikkapaita oli aivan läpimärkä. Tämä ei suinkaan johtunut jännittämisestä, sillä keikan alussa paita oli vielä kuiva.

Sutinen-Himane (kuva: M!ka).

H-I-M-A-N-E-S

Viimeisenä esiintymisvuorossa oli Himanes, jonka livenä näkemistä olin itse odottanut vaatimattomasti Pinnalla – levyn ilmestymisestä saakka. Aina olivat aiemmin aikataulut tai jotkut muut päällekkäisyydet tai yllätykset tärvelleet omat mahdollisuuteni päästä keikalle. Onnekseni kärsivällisyyteni palkittiin. Seitsemännen aallon avaava Surffaan radioaalloilla avasi myös Kuopion setin. H-I-M-A-N-E-S, Sähkis ja Mä oon out muodostivat ensimmäisen biisikvartetin. Nyt oli saatu juna vauhtiin, joten ei muuta kuin lisää pökköä pesään. Kyyvesi kutsuu, Matkalaulu, Kesä-Vantaa sekä Oon vaan ja ihmettelen, veivät meiningin jo autobaana-osastolle. Meno oli kova myös muutamilla veikoilla yleisön joukossa, kun he veljellisesti möyrien meinasivat liiskata Rikun alleen. Onneksi ei mikki kolahtanut päin purukalustoa.

Lieneekö aivan Himanesin äänentoistofirmaa, LJB-viihdettä kiittäminen, mutta soundit oli saatu toimimaan erittäin hyvin. Kaikki soittimet erottuivat selkeästi toisistaan ja laulusta sai selvää. Selvää on myös, että Himanes täytyy kokea livenä. Perttu keskellä ei ole montaa sekuntia samassa asennossa. Bassonroikotus on muodostunut hänen bravuurikseen. Laidoilla Aki ja Riku nakuttavat ramo-komppia kitaroistaan mielettömällä kiihkolla ja eturivin takana Saku pätkii posket puhkuen kalvot kireiksi.

Saku Himane ja Aki Himanen (kuva: M!ka).

Tumppi Varosen levyvierailusta tuttu Kaupunki on hiljaa, aloitti setin viimeisen jakson. Beibi sua odotan ja Johnny Hallyday jatkoivat riemusaattoa eteenpäin, kunnes tuli päätösbiisien aika. Kellarista studioon ja Ratsian vanha kunnon Ole hyvä nyt päättivät Himanesin varsinaisen setin, mutta kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan. Yleisön mylvivien kannustushuutojen säestämänä Himanes palasi vielä varsinaiseen loppuhuipennukseen. Sokeriksi pohjalle oli jätetty varsinainen hittiputki. Pogoomaan, R-koodi ja Mä haluun elää räjäyttivät pankin. Himanesin nöyrää ja yleisöä kunnioittavaa asennetta osoitti se, kun M!ka ilmoitti, että minuutti on vielä soittoaikaa, räjähti Rock’n’ Roll lukio vielä pisteeksi iin päälle. Huh, mikä meno! Siinä lensi bändi ja yleisö naamat vastatusten. Kaikki pääsivät tuosta rokkikoulusta kiitettävin arvosanoin jatkoon.

Elämä on punk keräsi paikalle 70-80 henkilöä. Kun siihen laskee vielä soittajat päälle, huomataan, että paikkaan ei olisi kovin isoa laumaa enää lisää mahtunutkaan. Paikka oli omiaan luomaan intiimin tunnelman. Toki hienot bändit ja upea yleisö yhdessä luovat ilmapiirin. Tätä tahtoo kuitenkin lisää. Jokaisella on myös mahdollisuus vaikuttaa keikkoihin halutessaan. Niitä voi järkätä bändeille, auttaa aktiiveja ja ennen kaikkea mennä keikalle. Tiedottamisen merkitys on korostunut tämän päivän keikkajärjestelyissä. Nykyään on kuitenkin niin paljon erilaisia houkutuksia ihmisten ajankäytölle.

Oli erinomaisen hienoa huomata bändien vireä keikkakunto. Pienenä vinkkinä heitänkin, että kannattaa ehdottomasti hankkia itselleen Himanesin ja Iskuryhmän cd-levyt ja mennä sitten itse keikalle vertaamaan, kuinka kumpikin bändi selviytyy soitostaan livenä.

 Jeke

Iskuryhmä Vepi (kuva: M!ka).

Rauman Kimmo:

Isku Kooppariin

Niinhän siinä kävi, et taasen tuli mieleen uhmata Kiinankin muuria korkeampaa kielimuuria ja otettua ramoauton kompassiin koillisen suunta. Matkalta tuli vielä poimittua muuan nahkatakkinen tyttö kyytiin ja eikun Savoon. Edellistä lausetta korostaen Ei siis Sawoon! Eikä Sampoon! Muutenkin tiiviiseen ohjelmaan oli sisältynyt majapaikassa suoritettava elektroninen xtaasi elikkäs stereoiden kytkentää ja käyttöopastusta. No ilman savua selvisin ja eikun Saastamoisen matalan suuntaan notkumaan.

Aterioinnin jälkeen olikin kello kulkenut, odotas iso viisari ylös ja pieni alas. Sehän on jo kello 18 ja K-klubi oli avannut ovensa. Eikun sisälle.

Himanes siinä jo tsekkasikin saundeja ja kuulosti pirun hyvältä, eikä oikein kehdannut muistellakaan, koska viimeksi näki bändin. Saipa tsekissä jo maistiaiset "uudesta" biisistä. Iskarit siinä alkoi veivaamaan ja odotin et koskas Pasi saapuu kulman takaa. Ei tullut. Ei koko iltana! Oli estynyt!

Kuopion poijaat eli The Loose vielä tuli testaamaan balanssien tasot ja sitten odottelua. Siinä tuli haastateltua Loosen poikia ja kyllä heillä oli asiat terveellä pohjalla. Ainut sellainen miinus oli vasuri rumpali. Noilla kimppakeikoilla tuo setin kääntö tarkoittaa ehkä useasti ekana oloa tai kovaa kiirettä.

Pitkään meni myös, kun tajusi et Himanesin managerilla oli alkanut parta kasvaa. Kello kulki edelleen ja aika tuli Loosen mennä siihen takaseinälle soittamaan. Enerkinen punk raikasi tovin omien ja lainassa olevien kappaleiden avulla. Hienosti soitti ja kavereitaan oli saaneet mukavasti paikalle. Nuoria poikia ja paljon olivat jo ehtineet biisejäkin rustata. Varmaan tullaan vielä kuulemaan tulevaisuudessa.

(kuva: M!ka).

Kyyyyllä kyllä, vedetään täysillä

Niin pitkään kunnes tennarit

sulaa kiinni jalkoihin

Kyyyllä kyllä, nahkatakit yllä

vedetään lujaa ja nopeesti

eikä anteeksi pyydellä..."

(Iskuryhmä: Kova tiimi)

Iskuryhmä saapui tontilleen ja oli kyllä kummaa hetken kun tuttuja biisejä lauloikin Tuuska ja Markys. Toki ei ollut ihan laakereilla levännyt tämäkään ryhmä ja uutta staffia tyrkkäsi, kaksi vaiko kolme niitä oli ensi-illassa? Soitto soi ja hauskaa oli kunnes setti loppui. No, encoren sai heiltäkin ja hauskuus jatkui.

H.i.m.a.n.e.s. tuli näki ja koki... Yleisö ainakin oli fiiliksissä ja ramohiteiksi luokiteltavia biisejä vaan soljui korviin. Setti tuntui pitkältä ja tuo käännöslupa-asia vaan huvittaa kun osuvaa käännöstä olis taas tarjolla. Kunpa nyt ymmärtäis asian tärkeyden. Johtuikohan pitkästä tauosta mulla tai sitten Himanes heitti tosi hienon keikan. Se kello vaan kulkee ja soittoaika loppui 23.30 niinkuin luvissa luki. 

Aikas kiva ilta oli ja unille.

Rauman Kimmo

Lähikuvassa Perttu Sutinen-Himane... (kuva: M!ka).

"Rock rock rock rock rock'n'roll lukioo..."

Himanesin viimeinen encore-biisi Rock ´n´roll lukio. Laulajana The Loosen Tuomo...

Artistien kommentteja

The Loosen kommentteja

Loosen Sami  (kuva: M!ka)

 Ilta meni enemmän, kuin kohdilleen niin musiikin, kuin tapahtumankin kannalta. Keikasta jäi todella hyvä fiilis. Oli hieno soittaa samanhenkisille ihmisille ja samanhenkisten bändien kanssa. Lisää näitä!

Sami (The Loose)

Loosen Tuomo (kuva: M!ka).

Elämä on punk -tapahtuma vaikutti alusta asti hyvältä. Jo roudaus- ja soundcheckvaiheessa oli fiilis korkealla ja tuntui, että homma toimii. Sopivaa jännitystä tuntui vatsanpohjassa, mikä enteilee yleensä hyvää keikkaa. Yleisökin alkoi valua paikalle hyvissä ajoin ennen keikkaa ja jotkut olivat tulleet jopa toiselta puolelta Suomea, mikä oli todella iloinen yllätys. Maksullinen sisäänpääsykään ei estänyt ihmisiä tulemasta, vaan tupa oli täynnä.

Soitimme ensimmäisinä ja kaikki meni putkeen. Yleisö oli alusta asti mukana ja suosionosoitukset hivelivät pienen punkkarin mieltä. Taisi olla eka kerta kun The Loose haluttiin takaisin lavalle ilman, että pelkästään ne omat kaverit jäävät huutelemaan "we want more". Soitettiin sitten lisää Turbonegroa, kun kerran pyydettiin. Keikan jälkeen oli lähellä, ettei noussut neste päähän, kun kehuja tuli joka puolelta.

Myös illan muut bändit, Himanes ja Iskuryhmä saivat yleisöltä hyvän vastaanoton. Viimeisenä soittaneen Himanesin keikalla meno yltyi muutamien osalta vähän liiankin villiksi ja soittajien oluttuopitkin olivat vaarassa. Keikan päätti loistava Ramones-tribuutti Rock n' roll lukio. Himanes ja Iskuryhmä olivat siis loistavia, mutta kotikenttäedun turvin The Loosekin pysyi kokeneempien punkkien vauhdissa mukana ja antoi kovan vastuksen.

Loppuilta meni mukavasti lämminhenkisessä porukassa, ja kaikin puolin positiiviset fiilikset jäi koko tapahtumasta. Sais useamminkin olla tällaisia tapahtumia.

Tuomo (The Loose)

Iskuryhmän kommentteja

Iskuryhmä Vepi:

Energia on A ja O

Ensimmäistä kertaa oli keikalle lähtö suunniteltu siten, ettei meikäläisen tartteis ottaa omaa autoo mukaan, saatikka joutua ajamaan, mutta toisinhan siinä sitten taas kävi, kun Tuuska soitti Helsingistä, että auto on sökönä, eikä pääse tulemaan ainakaan ajoissa. Köröteltiin siinä sitten Markysin kanssa kahdestaan Kuopioon!

K-klubi oli tosi pieni paikka, mutta tässä tapauksessa se ei ainakaan ollu huono asia, vaan ehkä päinvastoin. Oltiinhan menossa keikalle ilman Pasia. Eli  jos muuten oli vähän epävarma olo et mitenhän tää klaarataan ilman laulajaa, niin olihan mahdollisuus ainakin lisätä hiukan energiaa ja
yrittää korvata sillä tuo puute. 

Itse keikka menikin tosi nopeesti, eikä mieleen muistu oikeestaan mitään muuta kun, että oli ihan energinen veto. Tosin soiton tarkkuus taisi kärsiä siitä jonkin verran, mut hei, energia on A ja O! Kiitos kaikille paikalla olleille!

Iskuryhmä Vepi (Iskuryhmä)

Iskuryhmä Tuuska ja Iskuryhmä Vepi (kuva: M!ka).

Iskuryhmä Tuuska:

Kohellusryhmä iski taas

Kohellusryhmä iski taas! M!ka oli pyytänyt meidät jo jonkun aikaa sitten soittamaan Kuopioon, Elämä on Punk -iltamiin. Edellisestä keikasta olikin taas jo vierähtänyt tovi... Pelkästään jo treenien järjestäminen alkuvuodesta oli hankalaa, mutta setti saatiin kasaan kuitenkin. 

IR-Pasi ei päässyt keikalle ja tuumattiin muulla porukalla, että ei kuitenkaan peruta. Sen verran harvoin päästään lauteille. Ei muuta kuin Markykselle laulajan hommat rumpujen soiton kaveriksi.

Oma auto teki tenän jo Helsingin päässä ja siitä syystä päästiin Teemun kanssa perille Kuopioon hiukan myöhässä. Onneksi kerettiin vetäisemään kuitenkin nopea soundcheck, joka taisi olla soitannon puolesta illan laadukkainta IR-tarjontaa...

The Loose aloitti illan rymistykset ja kylläpä bändi yllätti meikäläisen positiivisesti! Erityisesti laulajan asenne ja ääni upposi minuun! Ei muuta kuin lisää omia biisejä settiin. Suosittelen!

Iskuryhmä kipusi lauteille sitten Loosen jälkeen. Heti alkuun tuli hiukan teknisiä ongelmia (vrt. Kohellusryhmä), mutta hetken säätämisen jälkeen päästiin kuitenkin aloittamaan. Keikka lähti terävästi käyntiin ja yleisökin oli mukavasti heti mukana! 

Teknisiä ongelmia tuli vastaan aina välillä setin edetessä (basarin pedaali jäi lahkeen sisään, piuhat irti, virittimet päällä, lattiatomi irti...) eli "moka siellä, toinen täällä, mut ei ne meininkiä vähennä..." Toisin sanoen korvattiin laatu vauhdilla ja meiningillä. Uudetkin biisit tuntuivat uppoavan porukkaan ihan mukavasti. Niitä pääseekin kuuntelemaan sitten, kun saadaan tekeillä oleva nauha valmiiksi ja biisit jotenkin levitykseen. Yleisön pyynnöstä vetäistiin parit encoretkin ja lisääkin toivottiin, mutta kunto oli jo loppu.

Himanesia en kerennyt enää näkemään, kun suuntasin auton keulan koht Jklää, olinhan ollut reissussa jo muutaman päivän putkeen. Pikkulinnut visersivät kyllä jälkikäteen, että hyvän keikan oli Himanes vetäissyt.

Kiitos vielä M!kalle järjestelyistä, Himanesille kamoista ja Looselle hienosta keikasta! Kiitos myös yleisölle ja eritoten Kimmolle, Riinalle, Tupille & Minna E:lle, kun jaksatte kiertää näitä kemuja ympäri Suomea! ROK.

Iskuryhmä Tuuska (Iskuryhmä)

Himanesin kommentteja

Saku Himane (kuva: M!ka).

Voikohan näitä tarinoita kirjoittaa jotenkin eri tavalla?!? Kamat autoon, keula kohti Kuopiota ja Viljon kanssa baanalle. Kamat kasaan, nupit kaakkoon ja poikien kanssa lavalle... Hyviä bändejä, hyviä keikkoja ja hyvää seuraa. Hyvin meni! Jatketaan näissä merkeissä.

Saku Himane (Himanes)

Riku Himanen (kuva: M!ka).

Riku Himanen:

Oli siistiä skulata niin vidusti!

Oli hyvät bileet, K-klubi toimi tähän tarkotukseen hyvin. Kyllähän sitä tietysti artisti haluis jonkun huoneen, missä matkatavarat, kitarat ym. säilyttää ja missä paitaa vaihtaa, mutta aina ei voi voittaa. Tunnelma oli kuiteski K-klubilla väkisinkin tiivis ja sehän sopii ramopunkkiin, että artistit ja yleisö näkee toisiaan muuallakin kuin lavalla/lavalta.
Reissu oli melko hektinen heti siitä lähtien, kun auto oli saatu klubin eteen parkkiin. Kamat pystyyn, soundchekit, Jeken haastis ja Iskuryhmän keikan jälkeen lavalle.

Jekeen oli hauska tutustua, kommunikointi pelas heti. Mies tekee ilmeisen oikeella asenteella ja intensiteetillä kirjaa. Mielenkiintoista. Haastis toimi myös pienenä yhteenvetona, tosin hieman kiireisenä, näistä meidän vuosista. Tekee hyvää pysähtyä hetkeks miettimään, eihän me olla näitä kaikkia juttuja oikeestaan mietitty itsekkään.

Loosen soundchekistä päätellen bändi on tiukassa iskussa. Keikkaa en nähny, siks meidän pitääkin soittaa vielä uudemman kerran samalla lavalla jossain ja joskus. Muutenki veikeitä humuja (savon murretta ja tarkottaa; ei totisia, hieman leikkimielisiä, menevää sorttia).

Iskuryhmä ei taivu, homma pelas musiikillisesti yllättävän hyvin, mutta Pasi ois aina Pasi, mut Markys on silti aika remu!

Oma keikka oli parhaimpia vähään aikaan, en lähde vertailemaan. Heti alkuun uhkaavasti pogoillu kolmikko yleisöstä kaatui just Mä oon outin keskellä mun päälle, niinkuin ei olis tarpeeks ollu huolehtimista jo kitarassa ja laulussa. Vähän jo meinas siitä hermokin mennä, mut nopeesti pogoilijat saatiin takas omalle puolelle ja biisi sai jatkua. Listaan oli tullu Ratsian Ole hyvä nyt ja ramokoveri Mä haluun elää, nekin meni ok. Oli siistiä skulata niin vidusti! Kiitti.

Riku Himanen (Himanes)

(Kuva: M!ka)