|
Tampere 5.-6.3.2010 Keikkaraportti |
|
"Oikea asenne ja meininki!" - Me Wokkivihannekset (kuva: Hartza). Hartza: Banaanivallankumous TampereellaMaaliskuu
ja ensimmäinen viikonloppu… Eihän kyseiseen ajankohtaan enää
osaakaan ajatella muuta kuin M!kan loistavat bileet
Vastavirralla. Tänä vuonna teema oli vaihtunut Ramopunk.com
-pippaloista The Havana Bananas-bileiksi uuden pienlehden
kunniaksi. Samalla esiintyjäkaarti oli hieman leventynyt ahtaasta
ramopunk-genrestä ja leventymisellä en tarkoita sua Häkli.
Uutena ja erittäin hienona asiana oli akustiset, tai no, ainakin
hiljaisemmat keikat Vastavirran Yläkerrassa. Ennen
kuutta pelipaikoille haahuilemaan, ja löytyihän sitä alakerrasta jo Hannu,
Kati, M!ka ja Paula… Nopeet turinoinnit ja levyt
Hannulta haltuun, tosin varastointitilana edelleen Hannun ranskalainen
kyytipeli. Yläkertaan lompsis, sillä Vandaalien pitäisi
korkata bileet käyntiin hetkisen päästä. Bändin pikainen moikkaus,
ja Kantolakin oli paikalla vielä tässä vaiheessa. Tuttuja
alkoi lappaa sisään siihen malliin ettei ehtinyt juurikaan turinoida,
kun piti halailla ihan jatkuvasti. Iskuryhmä Pasikin pääsi
paikalle vaikka junamatka oli selkeästi hieman ryydyttänyt miestä. Jonnalle
erikoisterkut kun et jättänytkään Pasia mun hoiteisiin.
Vandaalien
Häkli & Klide Yläkerran söpölle pikkulavalle ja homma käyntiin
saman tien kantrimeiningillä, sillä eikös nämä punaniskabileet
olleetkin. Pientä hermoilua yleisön puolelta alkuun, kun vauhtiöljyä
ei ollut vielä tarpeeksi muilla kuin Pasilla. Keikka sujui kuitenkin
kommelluksitta mainiosti ja loistavia biisivalintoja, ainakin omasta
mielestäni.
Häkli & Klide ja Sanktio Trio (kuvat: M!ka). Pieni
happitauko ennen seuraavaa, josta meinasikin tulla vääntö, kun
Pori/Ulvila-akseli ei ollut ehtinyt paikalle. Sanktio Triolle
aikaisempi keikkahälytys, joka olikin hyväksi ettei Tommilla
ehtinyt jännäkakat housuun. Jore
oli vielä tehnyt Tommille yllätyksen pukemalla päälleen
"Onni on Tommi"-paidan. Tommi sen sijaan aloitti
katu-uskottavana rokuna aurinkolasit päässä, koska silmissä oli
kivat emomeikit, jotta näyttää hyvältä kun tuhertaa itkua
rakkauspunkin takia. Pahemmat itkut taisi jäädä kuitenkin vessan
suojiin tai Riinun syliin. Ensimmäinen innokkaampi fanikin
innostui Irinan hahmossa, kun läskit lovepunkit soittivat ah
niin ihanasti. Erikoismaininta loistavista sovituksista, varsinkin
yleensä keikat päättävän hc-rypistys Haistakaa Vittu-biisin
saattamisesta hempeääkin hempeämmäksi balladiksi heti setin kärkeen.
Tämä bändi ei ikinä petä, toisin kuin dödöni. Ootta työ poijaat
niin ihkuja.
Joey Luumäki matkalla takaisin Peitsamoon (kuva: M!ka). Joey
Luumäki oli hamstrannut itselleen ihan mukavan työsaldon, esiintymällä
molempina päivinä musiikillisesti, sekä sanallisesti juontajan
ominaisuudessa. Yläkerrassa oli vuorossa Takaisin Peitsamoon-teemalla
Kari-henkisiä kappaleita vino pino. Edelleenkään en voi olla
ihastelematta Micragirlsit ja Peitsamon naittavaa Tummansininen
Micra vm.-86-biisiä. Nerokasta. Raceballs (kuva: M!ka). Varsinainen
alkuillan yllättäjä olikin Tarjas-solisti Veskun sekä Laurin
Raceballs. Nimihän on silkkaa vittuilua saksanmaan suuntaan, mutta
biisisovitukset… Huhhuh. Siinä sai Misfits ja GG Allin
sellaista tykitystä osakseen notta tärisi. Helekkari, enpä ole
kuullut noin hyviä cover-vetoja ko. bändien tuotannosta. Fuck-Ups-biisin
puuttumisesta Vesalle pikku nootti, heh. Yleisökin innostui oikein
tanssamaan. Varo vaan Åke Blomqvist, P.Nyyssösen tanssikoulu
tulee ja puree lujaa! Ja Pykimä-Teemun jalkapallopelistä
improvisoitu rytmisoitin oli muuten hieno keksintö.
Yleislakko on punk (kuva: M!ka). Siirtyminen
alakertaan ja sähköisempiin soundeihin. Yleislakkoon olin
tutustunut vasta pari päivää aiemmin MySpacen kautta, mutta tämä
poliittinen punk kolisikin aivan helkkarin hyvin. Ime munaa vaan Katainen,
mie tykkään tästä! LP tuli ostettua myös ja sitä onkin kuunneltu
keikan jälkimainingeissa… Pientä häröilyäkin oli jätkien kanssa
takahuoneessa muutaman arveluttavan valokuvan verran.
The Dwyers (kuva: M!ka). Yksi
eniten odottamistani bändeistä oli The Dwyers. Edellisvuotinen Gas
Station Masturbation on urakkakuuntelulla paljastunut vuoden
2009 kovimmaksi julkaistuksi punkalbumiksi. Siksi ootin keikkaa kuin
pikkulapsi joulua. Ja eihän se pettänytkään. Kunnon hoilauspunkkia
ja itekin tuli karjuttua mukana, anteeks heille joiden korvat ja sielu
saivat traumoja….
Mitähän tässä tapahtuikaan? Epäilivätkö rockpoliisit Timoa soittomokasta? Olipa mitä hyvänsä, niin The Tarjas oli todella kovassa iskussa VV:llä (kuvat: M!ka). The
Tarjas on ramopunkbändeistä kyllä ehdottomia keikkasuosikkejani.
Joka kerta on meininki parantunut edellisestä eikä mielestäni nytkään
siitä lipsuttu. Pari uutta biisiä settiin mukaan ja menoksi. Timo
on kyllä kiva poseeraaja, hyviä kuvia löytyy aina kamerasta. Vandaalitkin
on tullut nähtyä nyt reilun vuoden aikana useamman kerran ja väen
vähyys on hieman latistanut tunnelmia vaikka bändillä meno ja asenne
onkin kohillaan. Nyt sitä väkeäkin sitten oli tarpeeksi loppuunmyydyn
salin muodossa. Vanhat äijät ei petä edelleenkään, aina niin
hauskaa kohkausta. Aina sattuu kun tapahtuu, niinpä niin. Muistona
musta nilkka. Savon
sydämestä saapuva Luonteri Surf tulikin jo nähtyä tammikuussa
Teemu Voimasointu-bileissä, joten hyvässä muistissa oli mitä
odottaa. Ummaa-maa-maa oli pelin henki ja moottorisahakin oli tulikuuma.
Tästä iloisesta surfpunkpopista ei vaan saa tarpeekseen koskaan.
Luonteri Surf (kuva: Hartza). Välilepo ja lauantain kimppuun. Teemu pyyteli jo ohraiselle aamupalalle Mannen & Hannen kanssa. Noh, eikun kuteet niskaan ja Pikajunaan. Maailman parannusta hetki, jonka jälkeen M&H (onneks ei H&M)-kaksikon kanssa meille maistelemaan Macallan 12y Fine Oak Luonterien tahdissa, ja kohti Plevnaa ja HB-soppaa. Taksikyyti meinasi olla vaarallinen sillä jäinen porras tilataksissa aiheutti lisää mustaa koipeen eli sääri kärsi sotavammoja. HB-sopalle kokoontui mukavasti jengiä, osa ilmoittautuneista loisti poissaolollaan, mutta onneksi varamiehet ja -naiset paikkasivat tunnelmaa. Tummaa puuroa ja hyvää pihviä rakkauspunkin säestyksellä. Voiko sitä mies paljon enempää toivoakaan. Sanktio Trio esiintyi jo toistamiseen viikonlopun aikana, mutta ainakaan mua se ei haitannut yhtään, sen verran iloisia velikultia ovat ja biisinsäkin ovat parhautta. Suuret kiitokset kaikille paikallaolijoille ja bändille! Lämmitti kivasti kun populaa tuli hoitamalleni sopalle.
Ramopunk-scenen porukkaa Hartzan järjestämällä Bananas-sopalla Plevnassa ottamassa vauhtia lauantai-iltaan (kuva: Juke). Oulun
ja Juvan sivukonttorien kanssa lisää maailmanparannusta ja kohti
Vastavirtaa, vaikka sitä yhtä punkdokumentaarikirjailijaa saikin
taksissa odottaa. Lauantaille olikin väljempi aikataulu Yläkerran
osalta, mikä sopi mainiosti, sillä keskittymiskyky alkoi hieman
herpaantua yhdellä sun toisellakin. Toivottavasti Jeke päikkärit
maistui loosin sohvalla. Pykimät
Trio estraadille ja show käyntiin. Täähän toimi melkeen paremmin
kuin sähköisesti, sori Wepi. Kiva sekoitus Pykimiä, Iskuryhmää,
Nirvanaa ja Eppu Normaalia. Hyvä keitos noista saatiin
aikaan. Ja saipa Ilpokin erikoistilauksena toivomansa Pilsun
Orjat-biisin, joka taisi olla maailman ensi-ilta livenä. Hyvä jätkät!
Hyvä perse! Ja se "Tälli Banzai - iskee kuin miljoona
korkeajännitettä" oli oikeen mukava yllärisarjis. Yläkerran
toinen esiintyjä ei sit ollutkaan enempää eikä vähempää kuin Ypö-Kaks
eli Miika ja Mikko. Edellisen illan Kotkan Ypö-Viis-keikka
oli kuulemma sujunut hyvin ja hyvä meininki oli nytkin. Sissos kun oli
helmee kuulla vanhoja hittejä nykypäivänä livenä. Tätä tahtoo lisää!
Sekä Kakkosena että Viitosena. Alakertaan
taas bailaamaan ja punkin uusi sukupolvi lauteille. Me
Wokkivihannekset on kyllä niin riemastuttava tapaus, ettei tästä
voi olla yksinkertaisesti pitämättä. Oikea asenne ja meininki! Kunhan
vielä treeniä ja lisää omia hittibiisejä niin hyvä tulee. Joey
Luumäki kävi
lavalla vierailemassa Motellin ajan, joten punksukupolvet
kohtasivat. Iloisia naamoja oli ympäri Vastista tämän bändin kanssa.
Ei haittaa vaikka YTL ällänne veikin, musiikilla te elätte.
Toivottavasti. Urban Unrestin aikana oli pakko kyllä ottaa hieman restiä itse ja ulkonakin tuli viivähdettyä pidemmän aikaa. Sen verran mitä tuli kuunneltua, ei omaan mieleeni iskenyt oikein, sillä tähän asti koko viikonlopun oli ollut vain toistaan parempia bändejä. Sori jätkät, ei millään pahalla, mutta nyt tuli pieni notkahdus. Tuli puhelinsoitto jonka perusteella totesin että joudun jättämään bileet hieman kesken, kun pitääkin lähteä asemalta noutamaan omaa beibiä. Kakkiskin jäi sitten pihalla ollessa väliin kokonaan, ei ees kuvan kuvaa. Pöh. Noh, yhden bändin vielä ehtisi tsekkaamaan.
Pojat (kuvat: Hartza). Pojat ja hurmoshenki päälle. Nää biisit vaan osaa unissaan, sammuneena tai jopa kuolleenakin. Hittiputki on suunnaton ja meininki yleisössäkin sen mukainen. Wu-huu! Mutta tähän olikin sitten aika lopettaa mun osaltani HB-bileet tähän ja häipyä lämpimään kainaloon. Joey Luumäki & Tappajatomaatit ois ollu kiva nähdä, mutta asioilla on joskus tärkeysjärjestys. Onneks tuo tuli nähtyä nykykokoonpanolla jo Torvessa. Kiitos M!ka taas kerran ja kiitos tuhansille bändeille ja miljuunille ystäville viikonlopun aikana. Ootte kaikki ihania! Hartza
Jalkapalloa Vastavirta-klubilla (kuva: M!ka). |
|