Tampere 5.-6.3.2010

Keikkaraportti

Pykimien keikkakommentteja

Pykimät Trio - Teemu, Markys ja Tuuska (kuva: M!ka).

Teemu:

Hauskaa ja hikistä

Perjantaina yläkerrassa meno koheni bändi bändiltä. Sanktio Trio oli jotenkin positiivinen ylläri, en odottanut toimivan akustisesti niin hyvin ton rakkauspunkin, ajoittaisen imelyyden kesti oikein hyvin. Raceballs oli vähintäänkin tyylikäs ja mainio! Alakerrassa sekä Dwyers, Tarjas, että Luonterit soittivat paremmin kuin viimeksi nähdyillä keikoilla!

Soppa jäi väliin kun piti treenata... Niin, mehän ei juurikaan näitä ehdittu treenaamaan, varmaan joku kolme tuntia kaiken kaikkiaan. Alussa tais jänskättää kaikkia, varmaan Markysta eniten, mutta hyvin lämpeni. Mehän päätettiin, että soitetaan mitä osataan ja mistä digataan ja niinpä tossa on mukava potpurri omien ja muitten bändien tuotantoa. Ja pakollinen yleisötoive Ilpolle.

Suurpiirteinen valmistautuminen ei todellakaan haitannu, hiton hauskaa ja hikistä se oli. Miten sitä akustisesta setistäkin saa hikisen?

Jengi oli mainiosti messissä ja oli tosi kiva nähdä Markysta etualalla, kun se jumittuu sinne kannujen taakse normaalisti. Tätä vois tehdä useamminkin. Kiitos jengi!

Pykimissä rummuissa oleva Markys oli bändin trio-versiossa etualla (kuva: Hartza).

Hymy jatkui oman keikan jälkeen, Ypö-2 rokkas koko ajan parantaen - Miika on oikeassa, ei tommosia piisejä enää tehdä. Alakerrassa Wokkivihannekset oli mahtavaa nähdä - jo keikan aikana jo oli valtavaa kehitystä, loistava tulevaisuus edessä vielä! Kakkis soitti oikein mainiosti, paremmin kuin viimeset pari kertaa. Pojathan on livenä aina kova, jotenkin oli HB:ssä kuitenkin tavanomaista hauskempi ja rennompi, sopivasti öljyä kenties. Tomssut, hyvä ja varma, vaikka varmasti jotakuta alkoi jo hitusen väsyttää...

Kamalaa, Vaakon Nakki jäi tällä kertaa väliin! Hyvä, että kattauksessa oli tarjolla muutakin kuin ramohenkeä! Kaikki vetivät hyvin, miehet oli herrasmiehiä ja naiset kauniita. Mä uskon meihin!

Teemu (Pykimät)

(kuvat: M!ka).

Markys:

Ristiriitaisin ja pelon sekaisin tuntein

Havana Bananas-lehden synttärikemuihin mentiin Pykiminä vajaalla miehityksellä koskapa kyseessä oli akustinen keikka. Eli allekirjoittanut ja Tuuska ja Teemu. M!ka muistaakseni pyysi mukaan.
Keikkaa varten ehdittiin treenata varsinaisesti vain kerran treenikämpillä ja äkkiä vetäistiin biisit läpi muutama tunti ennen keikkaa hotellihuoneessa. Kun ei ole mikään virtuoosi näissä soittohommissa ja ilmeisesti myös lahjaton niin yleensä pitää treenata useita kertoja keikkoja varten, että on varma olo itse keikalla. Eikä nyt todellakaan ollut. Soundtsekki käytiin tekemässä vastavirrassa ja sen jälkeen pihville Pulteriin. Juuri ja juuri ehdittiin syödä kun piti jo kiiruhtaa lauteille.

Keikan alkuun vedettiin pari Iskuryhmän rallia, jotka tuntui ainakin asiantuntijoiden keskuudessa saavan hyväksyvän vastaanoton. Sitten kaksi Nirvanan biisiä, joista toinen, About a girl, koetteli
laulusolistin ääntä. Nirvana osaston jälkeen esitettiin muutamat Pykimät (musiikilliset) ja sen jälkeen ilta jatkui parilla Pilsun orjien kappaleella. Pilsun orjat on allekirjoittaneen ja hänen
ystävänsä Ilen (taiteilijanimeltään Urdu Mördhar) pöytälaatikkobändi, jonka musiikki pohjautuu pitkälti Leevi and the Leavings ja Irwin Goodman -tyyliseen kaljahumpparenkutus -musiikkiperinteeseen. yks Ilpo on meidän fani! Ilpolle omistettiinkin toinen pilsujen kappaleista,
jotka vastiksessa vedimme. Kait se tykkäs.

Keikka koki kliimaksinsa kun loppuun tykitettiin vanhoja Eppu-ralleja niiltä ekoilta levyiltä. Ihmiset villiintyivät jopa jorailemaan. Meno oli tajuton. Hyvä fiilis jäi ja onnistumisen tunne. Pariin otteeseen
unohtui sanat mutta ei se haitannu. Tamburiinikin tuli tutuksi pitkästä aikaa. Kaiken kaikkiaan hieno keikka vaikka ristiriitaisin ja pelon sekaisin tuntein tuli Tampereelle lauantai-aamupäivällä lähdettyä. Kyllä kannatti.

Iltabileissä tuli vielä hilluttua itsensä hikeen Urban Unrestin keikalla. hyvä bändi ja hyvä veto ottaa rankempaa vääntöä näihin ramopainotteisiin bileisiin mukaan. tykkäsin kovasti.

Tekeillä olevaa Pykimät-pitkäsoittoa tuli puffattua oma duunaaman sarjakuvaläpyskän muodossa. Jos kerran M!ka tekee lehden niin mäkin teen, niin saatana! Ihan kelvollinen pikku Korkkari siitä tulikin, mutta oli kyllä hirveen työn takana, muutama vaivainen sivu. Ihmiset tuntui olevan kiinnostuneita koskapa kaikki lehdykät suorastaan vietiin käsistä tai tarkemmin lavan reunalta jonne ne asetin jakoon Pykimät akusto-keikan aikana. Tsemppiä vaan M!kalle oman lehden tekemisessä. Ja sitä paitsi, pitäähän meidän saada juhlia Havana Bananas lehden synttäreitä jatkossakin!

Markys (Pykimät)

Tuuska (kuva: M!ka).

Tuuska:

Menolla korvataan laatu

Olin bileissä paikalla vain lauantaina, joten kommentit sitä myöten. Pykimät Trion akustinen keikka alkoi lupaavasti, kun jo soundcheckissä joku paikallinen herrashenkilö kommentoi: "Nyt olen nähnyt maailman huonoimman bändin!". Tämähän ei meitä lannistanut, vaan pikemminkin piiskasi yhä tiukempaan tahtiin, koska menollahan korvataan laatu.

Setissä vedettiin muutama vanha Iskuryhmän kappale, Nirvanalta kaksi rallia, Pykimien omaa tuotantoa sekä Markyksen vanhan Irwin-iskelmä-projektibändin Pilsun Orjien biisejä. Itsellä oli aivan pirun hauskaa ja niin näytti olevan myös yleisöllä. Markyksestahan kuoriutui melkoinen esiintyjä, kun mies pääsi rumpusetin takaa lavan reunalle keikkumaan.
Illan varsinaiset kemut alakerrassa olivat myös onnistuneet. Bändeistä eritoten jäi mieleen Pojat vapautuneella ja varmalla meiningillään sekä Joey Luumäki & Tappajatomaatit. Mukaan jäi myös pari levyä Woimasoinnun Hannun tiskiltä.

Kiitokset jälleen kerran järjestävälle taholle sekä mukana riekkuneelle yleisölle. ROK!

Tuuska (Pykimät)

Pykimät soitti myös Pilsun orjia, koska Ilpo (etualalla) oli sitä toivonut (kuva: Hartza).