Haastattelu -etusivu   1. Ramot on niinku mielentila   2. Henkinen Häirikkö oon loppuikäni   3.  Perjantai 13.

Haastattelussa Häiriköiden Mikko ja Maukka

2/3

Henkinen häirikkö oon loppuikäni

 

"Nyt en lähde kulumallakaan. Ja henkinen Häirikkö oon loppu ikäni."

Maukka

Häiriköissä Iskee kuin miljoona volttia  -levyllä soittanut Maukka liittyi takaisin bändiin, taisi olla maaliskuussa 2003 samoihin aikoihin kun Jotain johon voi luottaa –levy tuli myyntiin. Edellinen rumpali Artsi jätti bändin yllättäen juuri kun uusi levy oli miksattu. Salosen veljeksillä taisi olla aika kriisitunnelma tuossa vaiheessa?

Mikko: No ei kai voi kieltää, ettei se jotai hankaluuksia ois aiheuttanu, mut ei mitään pahempaa. Suunnitelma oli alusta lähtien selvä: uutta kehiin! Mietittiin tyyppei ketä tunnetaan ja ratkaisu löyty lähempää ku odotettiinkaan.

Mikko, miten helposti löysitte Maukan uudeksi rumpaliksi?

Mikko: Helposti, eli puhelinsoitolla tai siis textarilla. Henkinen kynnys oli paljon vaikeampi ylittää, mutta nyt Maukka on puikoissa ja tää on mun favourite Häiriköt -kokoonpano.

Silloin kun lähdin käveleen bändistä vuosia sitten, niin oli kaikkee tyhmää säätöö ja typeriä pikkupoikien kädenvääntöjä. Kelasin, että vitun turhaa muistella menneitä.

Maukka

Pitikö sinun Maukka miettiä pitkäänkin Häiriköihin liittymistä?

Maukka: Noin 30 minuuttia. Heh heh!  Silloin kun lähdin käveleen bändistä vuosia sitten, niin oli kaikkee tyhmää säätöö ja typeriä pikkupoikien kädenvääntöjä. Kelasin, että vitun turhaa muistella menneitä. Pitää jeesaa gaiffoja mäessä, ja homma on toiminut kuin se legendaarinen junan vessa. Erkko on myös yks Suomen parhaita rähinärockin biisintekijöitä, joten hyviä biisejä on aina ilo skulaa.

Mikä sai innostumaan liittymään uudelleen bändiin?

Maukka: Alun perin tietty se että pääsee mättämään, mutta nyt vuosien tauon jälkeen se, että mun ”oma bändi” Marlon soittaa niin erilaista musaa. Asenteeltaan punkkia sekin, mutta siinä on mausteita varsinkin 60-luvun lopun psykedeliasta, et on siistii vaan hengata ja vaan mättää ja mättää. Ja omassa bändissä joutuu väsään biisejä ja stressaan kaikesta, et Häiriköt on kuin lomailua vaan. Erkkohan hoitaa suurimman osan Häiriköiden ideoinnista ja kaikesta. Tosin tietty jeesaan aina kun vaan mahdollista.

Erkko kommentoi maaliskuussa –03, että Maukka tulisit ainakin toistaiseksi takaisin bändiin, soittaisit ensin kevään ja kesän keikat ja kattelisitte jatkoa sen jälkeen. Nyt sinulla tulee kohta jo vuosi täyteen bändissä, joko olet kotiutunut vakituiseksi rumpaliksi?

Maukka: Todellakin. Heti alusta asti rupes taas homma toimimaan entiseen malliin ja itse asiassa vielä paremminkin. Nyt en lähde kulumallakaan ja henkinen Häirikkö oon loppuikäni.

Poiketaanpa vähän Häiriköt –aiheesta ja palataan vähän Marloniin. Kerrotko vähän lisää tuosta bändistä?  

Maukka: Marlon on tosiaan mun toinen bändi. ollaan väsätty vuosien saatossa muutamia demoja. Meni muutama vuosi ennen kuin oma tyyli alkoi hioutua. Ainekset on ollu kasassa alusta lähtien, mutta nyt vasta alkaa keitto saostua. Mun lisäksi siinä on P. Saares kitarassa, ja Niclas bassossa. Meikä tosin väsää biisejä ja skulaan luuttua esim studiossa. Ollaan just väsäämässä ekaa pitkäsoittoa Vallilan studiolla. Sitä on väsätty noin vuosi, mutta kesällä oli monen kuukauden tauko, kun oli homma jäissä. Ja hyvä niin, koska sai vähän etäisyyttä hommiin. Levyllä tulee olemaan 8-9 biisiä. Studiolla ruvetaan kohta väsään mimmiköörejä ja sellosovituksia.

Vaikutteet on 60-luvun lopun psykedeelisessä Amerikan länsirannikon rockissa, mutta muitakin mausteita on rutosti. Esim: The Dandy Warhols, The Stones(65-78), BRMC, The Clash, Primal Scream, The Stone Roses, Oasis etc etc. Ollaan myös väsätty kotisivuja, jotka on valmiina parin kuukauden sisällä. Postii voi pistää Marlonsyndicate@hotmail.com. Keikkoja on ollu aina silloin tällöin. Ja lauletaan englanniks.

3/3: Perjantai 13.