Joey Luumäen julkilausuma linjaus yhtyeen naisia koskevista sanoituksista (kts luku 1) on hyvä kiteytys "tappajatomaatit tappoi tyttöni" - mallista mutta se jättää tyystin huomiotta muut määritellyt mallit (kts. luku 2). Kyseinen mallihan ei ole edes yleisin(18). Lisäksi kommentti on suorastaan harhaanjohtava sillä muihin tyyppeihin luokitelluissa kappaleissa esiintyy joskus hyvinkin kauniita tunnustuksia entiseen rakastettuun kohdistuvasta kaipauksesta, mainittakoon esimerkiksi "Sattuu" (kts. luku 3.3.13).
Lukuunottamatta ensimmäisen levyn Ramones-käännöstä "Oi oi en Jättää Sua voi" ei neljältä ensimmäiseltä levyltä löydy yhtään onnellisesta naissuhteesta kertovaa kappaletta (kts. luvut 3.1, 3.2, 3.3 ja 3.4). Varsinkin sen jälkeen kun "tappajatomaatit tappoi tyttöni" - malli tulee mukaan kuvaan levyllä "Verta ja luita", naisia kuolee kammottavilla tavoilla huomattava määrä ja laulujen subjektitkin kohtelevat naisia melko kovakouraisesti: "pesäpallomailaa heilautan" - mallin trendi on jopa kasvava ja se pysyykin yhtyeen yleisimpänä naismallina jos myös sekatyypit lasketaan mukaan (kts. luku 3). Viimeisellä "Kiitos ja Anteeks" - levyllä (kts. luku 3.5) on havaittavissa tiettyä maltillistumista. Mahdollisesti tämä voidaan laskea iän karttumisen mukanaan tuomaksi rauhoittumiseksi(19). Vaikka levyllä on jopa onnellinen rakkaustarina(20) (joskin persoonallisella Ne Luumäet - otteella höystettynä, kts. luku 3.5.4), on todettava että yleensä tälläkin levyllä naisilla ja naisten kanssa tekemisissä olevilla miehillä menee huonosti ja että "pesäpallomailaa heilautan" - tyyppisiä konfliktikuvauksia esiintyy edelleen. Mutta tämähän on useimmille meistä arkipäivää suhteessamme vastakkaiseen sukupuoleen, joten voimme todeta että Ne Luumäet - yhtyeen naiskuva pysyi varsin realistisena loppuun asti.