Eilen oli Turun Punkmuseon, tai Punkmuseon Turun punk-upin, vika päivä. Ovet on suljettu, valot sammutettu ja mesta elää enää muistoissa ja toivottavasti runsaissa valokuvissa.
Viime vuoden kesän ja syksyn keskustelut Turun kaupungin tyyppien kanssa johti siihen, että Punkmuseolle tarjottiin työn alla olevan Aikamatka 20360 -purkutaideteoksen naapurista tiloja, joihin voisimme laittaa museon pystyyn, ainakin elokuun 2026 loppuun asti. Tätähän tilaisuutta ei voitu jättää käyttämättä, joten sanoimme heti jees, miettimättä tarkalleen, että kuka tekee mitä ja miten putiikki pidetään auki ja sellaisia pieniä melko tärkeitä juttuja.
Lähdimme huhuilemaan somen kautta, josko turkulaisista löytyy aktiivisia punkkareita museohommiin, niin paikan pystytykseen kuin myös sen pyörittämiseen (lue: avoinna pitämiseen, eihän nyt kukaan rakennusta pyöritä, sillai ympäri tai ympyrää). Varasuunnitelma oli mielessä, mutta onneksi sitä ei tarvinnut tarkemmin miettiä, sillä kiinnostuneita ja innostuneita ilmaantui reippaasti.
Eikä tarttenut pahemmin ohjailla, homma lähti niin kuin voi vain kuvitellakin, kun DIY-punkkarit tarttuvat toimeen, eli sitä olisi ollut vain tiellä, jos Hesoista olisi heppuja liikaa ollut tyrkyllä ”auttamaan”.
1.3. Punkmuseo Turku aukesi ja siitä käynnistyi hieno projekti ja hanke, joka jatkui aina eiliseen saakka. Vieraita on käynyt mestoilla reippaasti yli 17.000 ja Punkmuseon ansiostahan naapurissa sijaitseva Aikamatka 20360 saavutti lähes kuuskyttuhatta (60.000) kävijää. Vai olisko ollut niin, että Aikamatkan ansiosta Punkmuseossa huima määrä kävijöitä? Ehkä, mutta ei nyt takerruta pikkuseikkoihin.
Kävijämäärien puolesta niin Aikamatka 20360 kuin Punkmuseo Turkukin ovat kivunneet Turun kulttuurikohteiden kärkijoukkoon, mikäli tarkastellaan kävijämääriä. Ja kun vielä mietitään toimintojen kannattavuutta, vaikkapa kulu per kävijä, niin uskallamme väittää, että molemmat näistä paikoista olivat kannattavimpia kulttuuripanostuksia, mitä Turussa on tehty. Ja hyviä juttujahan kannattaisi monistaa ja kopioida, vai mitä?
Kesän lopulla lähdettiin tiedustelemaan jatkomahdollisuutta pitää museo auki elokuun jälkeenkin, sekä mahdollisia uusia mestoja, joissa voisi toistaa saman operaation. Rahaa vastaan (lue: vuokra) saatiin jatkettua Punkmuseo Turun aukioloa marraskuun loppuun asti, muut tilatiedustelut eivät johtaneet mihinkin, ei edes vastauksiin.
Joten, tää on nyt tässä, niin Punkmuseo Turussa kuin jo aikaisemmin sulkeutuneessa Aikamatkassa. Kiitos, tack och adjöö!
Punkmuseo Turussa oli useita erilaisia oman tiensä kulkijoiden näyttelyitä Turku-aiheisten punk-valokuvien lisäksi. Ahtaista tiloista huolimatta museossa järjestettiin useita keikkoja, joista viimeisin oli viime lauantaina. Kävipä rakennuksessa Punkmuseon tuomana esiintymässä myös eteläkorealainen Rumkicks. Tuhansien kävijöiden joukossa oli runsaasti sellaisia, jotka saivat ensimmäisen kerran kosketuksen punk-kulttuuriin äkäistä musiikkia syvemmältä, samoin kuin jotkut löysivät itsensä tai vanhempansa museon seiniltä.
Iso kiitos joka ikiselle yli seitsemälletoistatuhannelle vieraalle, kun kävitte. Vielä isompi kiitos kaikille niille punkkareille, jotka pystyttivät museon, järjestivät siellä tapahtumia sekä pitivät paikan säännöllisesti auki ja välillä jopa hymyilivät kävijöille. Olette mahtavia, vaikka olettekin turkulaisia, mutta meitä punkkareitahan on kaikenlaisia.
Punkmuseo Turku oli esimerkki siitä, mitä se punk on! Kiitos!